Porin Asuntomessujen talotekniikkatärpit

Vuoden 2018 Asuntomessut järjestetään Porissa 6.7.-5.8.2018. Asuntomessujen teemana on asuminen läpi ihmiselämän. Alueelle rakentuu 28 pientaloa, 1 korjausrakentamiskohde,
1 rivitalo, palvelutalo sekä päiväkoti. Yhteensä messuilla voi tutustua asumiseen 34 messukohteessa. Kokosimme tate-alan ammattilaisille oman tärppilistan mielenkiintoisista kohteista.

  • Kohde 4. Fiskarhedenvillan Pohjanvalossa käytetään pääsääntöisesti aurinkoenergiaa lämmöntuotantoon.
  • Kohde 10. Pori Energian Valovoimassa tullaan näkemään sähkö- ja aurinkoenergian
    yhteistoimintoja.
  • Kohde 16. Bunkkeri. Korjausrakentamisen kohteessa Bunkkerissa on tehty peruskorjausta nykyvaatimusten mukaisesti, mutta vanhaa kunnioittaen. Kohteen vanhat valurautapatterit saavat rinnalleen painovoimaista ilmanvaihtoa ja kaukolämpöä.
  • Kohde 20. Casakivi. Talon valaistusta ja kulunvalvontaa voidaan ohjata huoneisiin sijoitettavien kosketusnäyttöjen ja mobiililaitteiden avulla. Lämmitys- ja jäähdytystarve toteutetaan geoenergiaa hyödyntämällä. Osa talon sähköenergian tarpeesta saadaan
    katolle asennettavan aurinkosähköjärjestelmän avulla.
  • Kohde 23. Luoto. Hirsitalon ekologisia rakenneosia täydentävät energiatehokkaat
    lämmitys- ja viilennysratkaisut. Kodin järjestelmien etävalvonnan ja ohjauksen mahdollistaa ABB:n free@home -järjestelmä.
  • Kohde 24. As Oy Porin Villa Sun. Rauheat näytteilleasettajana tuo messusisältöä
    talotekniikka edellä.
  • Kohde 32. Villa Hohde. Tekniset ratkaisut on tehty älykkääksi automaatiota
    hyödyntämällä ja ratkaisuissa on myös pyritty huomioimaan talon kunnossapito koko sen elinkaaren ajan. Lämmönlähteenä vesikiertoinen lattialämmitys, ilma-vesilämpöpumppu. Näytteilleasettajana toimii Hanakat ja Elfin.

Yhdistyksen kanssa Asuntomessuille?

Olemme sopineet Porin Asuntomessujen kanssa jäsenillemme räätälöidystä LVI-opaskierroksesta, jonka aikana keskitytään nimenomaan messukohteiden talotekniikkaan. Opaskierroksiin on varauduttu 9. tai 11.7. klo 13. Tarvitsette vähintään 15 hengen ryhmän – jos omasta yhdistyksestä ei tule täyttä ryhmää täyteen, pistäkää hynttyyt yhteen toisen jäsenyhdistyksen kanssa!

Ostaessanne ryhmäliput Asuntomessujen verkkokaupasta, ilmoittakaa valitsemanne päivä (9. tai 11.7. klo 13.) ja merkitkää lisätieto -kenttään ”SUOMEN LVI-LIITTO”. Ryhmälippu maksaa 17 €/hlö. Ryhmäkoko vähintään 15 henkilöä, samanaikainen sisääntulo. Olkaa porteilla noin 12:45 odottamassa oppaita.

Messuinfo
Saapumisohjeet

Ilmastointikoneen suodattimien hankinnan kilpailutus

Säätiö LVY sr myönsi vuoden alussa opinnäytestipendin Veli-Pekka Kotikummulle hänen opinnäytetyöstään ”Ilmastointikoneen suodattimien hankinnan kilpailutus”. Työn tavoitteena oli selvittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin hankittaville suodattimille hankintaperusteet. Lisäksi Veli-Pekka kehitti Excel-pohjaisen laskelmapohjan kilpailutuksen tueksi. ”Halusin tehdä opinnäytetyön, josta on oikeasti hyötyä ja jälleenkäyttöarvoa. Laatimaani Exceliä voivat hyödyntää niin sairaanhoitopiirit kuin kunnatkin – mikä tahansa yhteisö tai organisaatio, jonka hankinnat ovat suuria”, Veli-Pekka kertoo.

Veli-Pekka Kotikumpu

Excel-lomakkeessa ovat kaavat valmiina, joten siihen tarvitsee lisätä vain lähtötiedot. Tilaaja lisää lomakkeeseen energian hinnan, suodattimien kappalemäärät ja koneiden hyötysuhteen. Lisäksi HEPA-suodattimien osioon tilaaja lisää käytettävät ilmavirrat ja keskimääräisen painehäviön. ”Vain suodattimien vaihto- ja jätekustannuksia ei ole huomioitu, sillä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin oma henkilökunta vaihtaa suodattimet ja jätteet kulkevat oman jäteaseman kautta”, selventää Veli-Pekka.

Oamkille kiitos

”Valmistuin ammattikoulusta 2004 ja neljä vuotta myöhemmin ryhdyin yrittäjäksi. Olen saanut tehdä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille erittäin monipuolisia tehtäviä, mutta lopulta halusin ymmärtää alaa paremmin, oppia myös työnjohtajan ja suunnittelijan näkökulmasta”, kertoo Veli-Pekka ja jatkaa ”Minulla on paha lukihäiriö. Nostan hattua Oamkille, joka tuki opiskeluitani. Sain esimerkiksi kaikki kokeet printattuna vihreälle paperille, sillä lukitesteissä todettiin, että mustan tekstin kontrasti valkoisella paperilla oli minulle haastavin hahmottaa”. ”Tästäkin syystä Säätiöltä saamani tunnustus tuntui erityisen merkittävältä. Epäilin itsekin välillä, miten opiskeluista selviän. Sain työstä kiitosta myös VTT:ltä, jonka kanssa tein yhteistyötä, samoin kuin suodatinvalmistajilta.”

Opiskelijajäseneksi OuLVIn hallitukseen

Veli-Pekka on myös ollut useamman vuoden Oulun LVI-yhdistyksen hallituksen jäsen. Alun perin hänet rekrytoitiin opiskelijajäseneksi edustamaan Oamkia OuLVIin. ”Päivääkään en ole katunut! Helposti moni ajattelee, että yhdistystoiminnassa täytyy olla hirveän aktiivinen ja se vie paljon aikaa. Näin ei laisinkaan ole – kukin osallistuu oman kykynsä mukaan. Minulle on ollut niin paljon hyötyä verkostoitumisesta Oulun alueella. On etu, kun voi soittaa yhdistyksen kautta tutuksi tulleelle ammattilaiselle ja puntaroida haastavaa tilannetta työssä. Pääsee myös tutustumaan kohteisiin ja laitteisiin, joita ei välttämättä muuten koskaan tulisi näkemään”.

Kommentoi asuinkiinteistön kuntoarvioita käsitteleviä ohje-ehdotuksia

Rakennustietosäätiö RTS sr pyytää lausuntoanne asuinkiinteistön kuntoarvioita käsittelevistä ohje-ehdotuksista

Asuinkiinteistön kuntoarvio. Tilaajan ohje (RTS 18-20)
Ohjeessa käsitellään kiinteistön kuntoarviota tilaajan näkökulmasta.
Asuinkiinteistön kuntoarvio. Kuntoarvioijan ohje (RTS 18-21)
Ohjeessa käsitellään kiinteistön kuntoarviota kuntoarvioijan näkökulmasta.

Pyydämme kommenttejanne SuLVIn lausuntoa varten 6.8.2018 mennessä osoitteella jorma.railio(at)gmail.com.

Oulun LVI-yhdistyksen OuLVIn esittely

Hei Pirkko Karjala, Oulun LVI-yhdistyksen OuLVIn puheenjohtaja ja hotorautaneuvos. Kauanko olet toiminut jäsenyhdistyksen puheenjohtajana?

Olen toiminut Oulun LVI-yhdistyksen puheenjohtajana kahdeksan vuotta tämän vuoden lopussa.

Mitä asioita ajat puheenjohtajana?

Olen yhdessä hallituksen kanssa ajanut pääasiassa koulutus- ja jäsenten virkistystapahtumia. Hallituksen kokouksiin osallistuu myös virkistys-, koulutus-ja tiedotustoimikunnan puheenjohtajat. Opiskelijoilla on oma edustaja hallituksen kokouksissa. Meillä toimii myös Olli Hiltusen stipendirahasto.

Keitä ovat jäsenenne?

Meillä on yli 300 jäsentä, ikäjakauma on 20-90 vuotta. Jäseninä on pääasiassa LVI-opiskelijoita, suunnittelijoita, urakoitsijoita, tavarantoimittajia, eläkeläisiä ja opettajia.

Millaisia tapahtumia järjestätte jäsenillenne?

Järjestämme koulutus- ja virkistystapahtumia, pikkujoulut ja jonkin kesätapahtuman. Tutustumisia erilaisiin LVI-teknisesti kiinnostaviin kohteisiin.

Miten keräätte varoja toimintaanne?

Kuulumme paikalliseen YTR:ään (yhteistyöryhmä, johon kuuluu SAFA, RIL, RIA, Rakennusmestarit ja OuLVI-yhdistys). YTR valitsee joka vuosi vuoden rakennusteon. Keräämme varoja nykyään pääasiassa koulutuksesta. Aikaisemmin keräsimme varoja noin kaksikymmentä vuotta Rakentajamessuilla omalla LVI-osastollamme.

Kenen paikallisten toimijoiden kanssa teette yhteistyötä?

Teemme yhteistyötä eri tukkuliikkeiden ja tavarantoimittajien kanssa.

 

Paloturvallisuus ja savunpoisto – mitä LVI-suunnittelijan tulee ottaa huomioon

SuLVIn suunnittelijapäivä on seminaari, jossa ajankohtaisia aiheita lähestytään käytännön ja suunnittelijan arjesta käsin. Seminaarin yhteydessä on näyttely, jossa esitellään alan uusimmat ratkaisut. Päivän päätteeksi verkostoidutaan vielä cocktailtilaisuuden merkeissä.

Paloturvallisuus ja savunpoisto – mitä LVI-suunnittelijan tulee ottaa huomioon sekä uudistuvasta E7 -oppaasta oli luennoimassa oppaan käsikirjoittajien kokouksessa sparraajana toiminut Juha-Pekka Laaksonen, L2 Paloturvallisuus Oy. Esitysmateriaali on nähtävissä SuLVIn suunnittelijapäivän omilla sivuilla.

L2 tarjoaa paloturvallisuuden suunnittelun, konsultoinnin tai lausuntojen asiantuntijapalveluita. Yritys perustettiin tasan kaksikymmentä vuotta sitten, kun yksityisen palokonsultoinnin tarve rakennusalalla kasvoi. ”Tämä on lisääntyvä suunnittelun ala, kysyntä lisääntyy koko ajan, sillä tietoisuus ja ymmärrys paloturvallisuuden suunnittelun hyödylle on kasvanut”, kertoo Laaksonen.

”Hyvin suunnitellun paloturvallisuuden sivutuotteena tulee edullisuus, kun rakennuslupaprosessi, rakentaminen ja käyttöönotto sujuvat ongelmitta. Meidän vahvuutemme on kokonaisuuden hahmottaminen. Selvitämme rakennuksen käyttötarkoituksen, millainen tarve on palo-osastoinnille ja miten se on järkevintä toteuttaa. Tarvitaanko sprinklausta, koneellista savunpoistoa – entä savunpoistolle kuilut sekä niiden järkevä ja kustannustehokas sijoittelu”, Laaksonen luettelee ja korostaa, että IV-suunnittelija loppukädessä valitsee laitteet, he ohjaavat ja koordinoivat.

”Keskeisiä kompastuskiviä ovat esimerkiksi yläpohjan ontelon jakaminen osiin niin, että palon leviäminen on rajoitettu, mutta ilma vaihtuu sekä järkevien hätäpoistumisreittien suunnittelu ottaen huomioon rakennuksen jokapäiväinen kulunvalvonta ja kulkemisen helppous”.

Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas

Opas korvaa Suomen Rakentamismääräyskokoelma E -sarjan E7 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus (2004) -oppaan.

”Suurin muutos aikaisempaan on se, että ainoa eri osapuolia velvoittava asiakirja on E1 määräykset korvannut Asetus rakennusten paloturvallisuudesta, jossa itse asiassa on hyvin niukasti ilmanvaihtolaitteistoihin kohdennettuja vaatimuksia. Voidaan lyhyesti kiteyttää, että ilmanvaihtoratkaisut eivät saa huonontaa paloturvallisuutta. Uusi opas antaa vanhaa E7 ohjetta laajemmin opastusta toteutusta ajatellen ja voi esittää useitakin ratkaisuja samaan asiaan, ottaen muun muassa huomioon eri rakennustyyppien erot. Opas ei ole osapuolia velvoittava, vaan antaa mahdollisuuksia valita kuhunkin kohteeseen parhaiten soveltuvat ratkaisut, tai kehittää uusia asetuksen vaatimukset täyttäviä ratkaisuja. Oppaassa onkin kuvattu erilaisia toteutustapoja muun muassa asuntoihin, majoitusrakennuksiin, erilaisiin hoitolaitoksiin ja toimistorakennuksiin. Opas kuvaa turvallisia toteutuskeinoja sekä keskitettyihin että hajautettuihin järjestelmiin. Tärkeää olisi myös aloittaa suunnittelijan ja rakennusvalvonnan vuoropuhelu jo aivan hankkeen alussa, mihin uusi opas kuten myös muutkin talotekniikkaoppaat antavat oivan mahdollisuuden. Suunnittelun vapaus kasvaa, mutta vapaus vaatii myös vastuuta”, kertoo käsikirjoitustiimissä toiminut Jorma Railio.

”Oma tavoitteeni oli nimenomaan paloturvallisuuden kokonaisnäkemyksen parantaminen”, päättää Laaksonen.

Juha-Pekka Laaksosen vastaukset suunnittelijapäivän aikana esitettyihin kysymyksiin

Suunnittelijapäivän aikana osallistujien oli mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijoille, julkaisemme vastaukset näihin kysymyksiin ohessa.

Ovatko iv-vaatimukset palosululle samat kuin uloskäytävälle, eli oma iv-kone?

Yksiselitteistä tulkintaa ei ole tehty. Yhdistämisrajoitus kuitenkin koskee vain uloskäytäviä, eli palosulut saa siis yhdistää keskusilmanvaihtolaitokseen.

Löytyykö e7:n ohjeita paloeristyksistä ja muista totetusperiaatteista jostain uudesta asetuksesta tai ohjeesta?

Ei. RIL 195 ja RT -kortit ovat päivittymässä, niissä esitetään jotain tuohon liittyvää.

Asuntojen liittäminen yhteiskanavajärjestelmään ilman palopeltejä käyttäen palokuristimia (E7), max 42l/s 100Pa paine-erolla, max kanava pinta-ala jne.. onko tästä uutta asetusta? Tuleeko muuttumaan?

Kuristimet ovat säilymässä asuntojen kohdalla.

Saako uloskäytävän iv kone olla uloskäytävän sisällä ilman paloeristystä?

Kyllä. Asetus rajoittaa palokuorman määrää uloskäytävässä, mutta niin kauan kuin kyseessä on pelkkä poistopuhallin, palokuorman määrä ei ole merkittävä.

 

Talotekniikkainfo -sivustolla julkaistaan ohjeita ja esimerkkejä, jotka tukevat rakentamismääräyskokoelman vaatimukset täyttävien sekä hyvin toimivien ja laadukkaiden taloteknisten järjestelmien suunnittelua.

Saimaan LVI-yhdistys tutustui K-sairaalaan

Saimaan LVI-yhdistys, SaLVI kävi tutustumassa toukokuun lopussa Lappeenrannan keskussairaalan laajennusosaan, eli pian avattavaan K-sairaalaan. ”Näyttävä kohde kaikin puolin ja kiinnostava katsaus tekniikkaan”, hehkuttaa SaLVIn puheenjohtaja Salla-Riina Hulkkonen.

Kierrokselle osallistui yhteensä 18 jäsentä, joita opastamassa olivat Eksoten Sami Leino, LVI-suunnittelusta vastannut Jukka Rantalainen, Granlund Saimaa Oy sekä kohteen LVI-valvoja Juha Loisa, LeaseGreen Suomi Oy.

”Suunnitteluaikataulu kohteessa oli, kuten hieman totuttua on, lyhyt, mutta heti alussa sovimme toimintaperiaatteet tiimin kanssa selkeästi”, kertoo Jukka Rantalainen. ”Suunnittelutiimiin kuului kaikkiaan seitsemän henkilöä, joista sprinkleri-, sairaalakaasu-, ja IV-suunnitteluapua saatiin muilta Granlundin konttoreilta. Rantalainen vastasi koko LVIJA-suunnittelusta.

Hyvä hankesuunnittelu pohjalla

”Tullessani mukaan projektiin, se oli jo hankesuunnitteluvaiheessa. Suunnitteluvaihetta edesauttoi suuresti se, että hankesuunnitelma oli tehty erittäin hyvin. Esimerkiksi hybridilämpöpumppu oli jo mainittu järjestelmäkuvauksessa”, kiittelee Rantalainen. Noin 280 kW tehoinen hybridilämpöpumppu hyödyntää rakennuksen sisällä syntyvää lämpökuormaa mm. käyttöveden tai pihasulatuksen lämmityksessä. Normaalisti tämä energia puhallettaisiin taivaan tuuliin. Sama järjestelmä myös jäähdyttää rakennusta.

”Siitäkin täytyy hankesuunnittelijoita kiittää, että jo alustavasti oli ajateltu huonekorkeudet ja tilat asennusvaihetta miettien. Sairaalan kahdeksas kerros on täynnä pelkkää tekniikkaa. ”IV-konehuonekerros” on tilava ja suunniteltu myös huoltotöitä helpottaen”.

Saimaasta lämpöä ja kylmää

Rantalainen oli mukana myös rinnalla kulkevassa järvilämpö ja –kylmäjärjestelmäprojektissa. K-Sairaala on Saimaan rannalla ja ajatus oli ottaa lämmitys- ja jäähdytysenergiaa Saimaasta.

”Tämä ei toteutunut vielä, mutta putkistojen ja lämmönsiirtimien osalta on varauduttu tähänkin. Valitettavasti vesistön syvyys oli vain 2,5m, mikä ei riittänyt, vaan olisi edellyttänyt pitkiä putkitusmatkoja. Joka tapauksessa varaukset ovat valmiina tulevaisuutta varten, siinä on mahdollisuus ottaa kantasairaalankin puolelle energiaa”, kertoo Rantalainen, joka siis vastasi K-sairaalan liityntäpuolesta.

Kansainväliset ilmanvaihto- ja sisäilmaekspertit kokoontuivat Otaniemessä

Professorit Olli Seppänen ja Arsen Melikov.

RoomVent konferenssissa oli lähes 300 osanottajaa yli kolmestakymmenestä maasta, eniten esityksiä oli Japanista (40), Saksasta (24) ja Suomesta (23). Kokonaisuudessaan Pohjoismaista oli noin neljännes kaikista esityksistä.  Yllättävää oli, että Yhdysvalloista oli vain yksi esitys.  Konferenssissa palkittiin 16 parasta esitystä, eniten palkintoja meni samoihin maihin (Japaniin neljä, Saksaan kolme ja Suomeen kaksi).

Kongressiin oli kutsuttu erityiset avauspuheenvuoron pitäjät ympäri maailmaa. Suomesta tähän kunniatehtävään oli valittu avajaisissa esityksen pitänyt FIRAn Jussi Aho ja Aalto Yliopiston arkkitehtiprofessori Jarmo Suominen. Aho avasi konferenssivieraille FIRAn menestystekijöitä ja kutsui osanottajat esittämään myös hänelle suoraan uusia ideoita toteutettavaksi.  Ensimmäisen kongressipäivän avasi Jarmo Suominen, joka, arkkitehdille epätyypilliseen tapaan, keskittyi rakennusten toiminnollisuuteen ja joustavuuteen, käyttäjilleen tarjoamiin palveluihin, ei pelkästään rakennuksen estetiikkaan. Suominen kaipasi erityisesti myös sisäilmaston hallinnan osalta uusia liiketoimintatapoja. Taloteknisiä palveluita pitäisi kehittää vielä edelleen niin sanotusta elinkaarimallista aina laitteiden kokonaisvastuulliseen käyttöön ja omistamiseen saakka. Koska työskentelytavat ovat jatkuvassa muutostilassa, niin myös tilojen ja sisäilmaston on mukauduttava uusiin työtapoihin. Joustava ilmavaihtotekniikka terveyden ja viihtyvyyden edistäjänä olikin monen konferenssiesityksen johtava teema.

Rakennuksen sisäilmastoa pystytään ennakoimaan entistä paremmin

Käyttäjien ja kiinteistöjen omistajien kannalta on tärkeää, että rakennuksen sisäilmasto edistää terveyttä, viihtyvyyttä ja työn tuottavuutta (työn nopeus, jaksaminen, tarkkuus). Tämä on työnantajan ja investointien kannalta tärkeää. Tavoitteena ei saa olla pelkän minimitason täyttäminen. Sisäilmaston on edistettävä terveyttä ja viihtyvyyttä. Tällä saadaan lisäarvoa kiinteistöille. Tätä painotti tanskalaisen professori Pawel Wargocki avausesityksessään, jossa hän kuvasi sisäilmastotutkimuksen ja –tekniikan kehittymistä sekä tulevaisuuden näkymiä.

Toinen keskeinen teema konferenssissa oli käyttäjien yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen sisäilmastossa ja ilmanvaihdossa. Tämä on tarpeen, koska ihmiset kokevat olosuhteet eri tavoin, eivätkä samat olosuhteet ole optimaalisia kaikille. Tekniikan tulee muuttua myös paremmin ymmärrettävään ja ohjattavaan suuntaan siten, että ihmiset voivat helposti muokata sisäympäristön olosuhteita omien mieltymyksiensä mukaisiksi. Kommunikointia ihmisten ja rakennusten tekniikan välillä on parannettava. Sisäilmasto pystytäänkin ennakoimaan entistä paremmin mittaus- ja laskentatekniikan kehittyessä, näin totesi professori Dirk Muller, Saksasta.  Muller esittikin kutsutussa esitelmässään mielenkiintoisen lämpöolosuhteiden arvioinnin kehityskulun Fangerin ”koko kehon mallista” kehon osakohtaiseen viihtyvyyden arviointiin.

Miten hallita mikroilmasto henkilön ympärillä?

Epätasaiset lämpöolot olivat saaneet monia tutkijoita kiinnostumaan muun muassa vedon tuntemuksen tarkemmasta mallinnuksesta. Tietoa ja kriteereitä tarvitaan, jotta sisäilmasto voidaan kohdentaa oikein henkilökohtaisesti sekä lämpöolojen että ilmalaadun suhteen. Mallia ja ideoita on otettu autonkuljettajan ja matkustajan sisäympäristön hallinnasta eli vastausta haetaan kysymykseen: miten hallita mikroilmasto henkilön ympärillä? Ilmanvaihdon osalta tässä on kyse laajennetusta tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta. Tähän esitettiin ratkaisuja muun muassa tilan käytön mukaisella ilmanjaolla, jossa ilmanvaihto- ja jako on ohjelmoitu toimimaan eri tilanteiden mukaan. Signaali käyttötavasta saadaan kameran, ei henkilölaskurin tai muun vastaavan mukaan. Pisimmälle henkilökohtainen sisäilmasto oli viety sairaalaympäristössä, jossa ilmaverhojen tai henkilökohtaisten kannettavien ilmanjakolaitteiden avulla voidaan estää mikrobien pääsy potilaasta hoitohenkilökuntaan ja päinvastoin. Hoitohuoneiden ilmanlaatua voidaan parantaa myös käyttämällä esimerkiksi patjaan integroitua ilmavaihtoa tai ilmanpuhdistusta. Ilmaverhotekniikan lisäksi esille tuotiin myös syrjäytysilmanvaihdon uusi muoto: seinän pystypintoja pitkin huoneeseen valutettu tuloilma – tämä ajatushan on tuotu jo Suomenkin markkinoille.

Henkilökohtaisen ilmavaihtotekniikan pioneeri alalla on Tanskan teknillisen korkeakoulun (Danish Technical University) professori Arsen Melikov. Hän on edistänyt työpistekohtaista sisäilmatekniikkaa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Innovaatioihin, joita hän on tutkinut, kuuluvat muun muassa työpöytään, valaisimeen tai mikrofoniin integroidut ilmanvaihtoratkaisut, sähkötuolit ja muut kontaktilämmitys- ja jäähdytyslaitteet, sekä sairaalaympäristöön kohdennettu ilmanvaihtotekniikka. Kongressin taustaorganisaatio SCANVAC (Pohjoismaisten LVI-yhdistysten liitto) palkitsikin konferenssin avajaisissa professori Melikovin merkittävällä John Rydberg kultamitalilla ja 2000 euron palkintosummalla.

Ventilation konferenssi

Konferenssiin oli tällä kertaa integroitu myös teollisuusilmanvaihtoa käsittelevä Ventilation konferenssi. Teollisuusilmanvaihdon osuus jäi kuitenkin vähäiseksi. Tutkimuksen painopiste teollisuusilmanvaihdossa on selvästi Aasiassa. Merkittävä hanke teollisuusilmanvaihdon alueelta on teollisuusilmavaihdon käsikirjan (Industrial Ventilation Design Guidebook) uusinta.

Edellisen noin viisitoista vuotta vanhan käsikirjan toimituksen avainhenkilö oli Esko Tähti. Uusittavassa vuonna 2021 valmistuvan käsikirjan toimituksen keskeisessä roolissa on Suomesta Risto Kosonen. Hankekokonaisuutta vetää kanadalainen professori Howard Goodfellow. Kustantajaksi on valittu Elsevier. Viimeisen konferenssipäivän avajaisesityksessään Goodfellow esitti kuinka sisäilmaston laatua mittaavat anturit ovat kehittyneet ja niiden hinta laskenut. Teollisuudessa käytetyt mittaustekniikat ovat siirtymässä myös muihin rakennuksiin Kommunikointi eri laitteiden ja käyttäjien välillä on tullut paljon halvemmaksi langattomien yhteyksien ja internet- liittymien avulla.

Älyratkaisuvalmiutta koskeva indikaattori

Käyttäjien entistä parempi huomioon ottaminen on keskeinen tavoite myös EU:n uusitussa (toukokuussa 2018) rakennusten energiatehokkuutta säätelevässä direktiivissä. Direktiivin edellyttämässä rakennusten älyratkaisuvalmiutta koskevassa indikaattorissa (Smart Readiness Indicator – SRI) yhtenä kolmesta tavoitteesta on rakennusten käyttäjien tarpeiden parempi huomioonottaminen.

SCANVAC järjesti indikaattorista keskustelutilaisuuden, jossa indikaattorin hyviä ja huonoja puolia käytiin läpi. Itse asia on erittäin ajankohtainen, koska seuraava luonnos indikaattorista ja sen laskentatavasta julkaistaan arvioitavaksi ja kesäkuun puolivälissä.

Ehdotettu indikaattori jakoi asiantuntijoiden mielipiteitä. Osa piti indikaattorin mitattavuutta ja laskettavuutta välttämättömänä, osa mahdottomana, osa piti koko indikaattoria tarpeettomana. Indikaattori tulee kuitenkin valmistuttuaan (vuoden 2019 lopussa) tarjoamaan erinomaisen työkalun rakennusten automatiikkajärjestelmien kehittämiseen ja markkinointiin. Indikaattorissa on myös ensimmäistä kertaa otettu EU:n energiapääosaston historian aikana selvästi yhdeksi tavoitteeksi hyvä sisäilmasto. Se on indikaattorin merkittävä etu. SCANVAC hyödyntää tilaisuuden tuloksia oman kantansa muodostamisessa älyvalmiusindikaattorin suhteen. Keskustelutilaisuuden puheenjohtajan toimi Aalto-yliopiston professori Markku Virtanen.

Sisäilmaston, ilmanvaihdon ja ilmanliikkeen tutkimuksen merkitys kasvaa Aasiassa

Konferenssin teema ”Sisäilmasto, ilmanvaihto ja ilmanliike” on ollut pitkään keskeinen tutkimusalue Pohjoismaissa. Tutkimusaktiviteetti on kuitenkin hiljentynyt, Tanskaa lukuun ottamatta, Pohjoismaissa, myös Suomessa. Aiheen tutkimus on sen sijaan voimistunut Aasiassa, joka näkyi myös kongressin osanottajissa, joista lähes puolet on Japanista ja Kiinasta. Kiinassa tutkimus ei ole rajoittunut pelkästään rakennuksiin, vaan laajentunut sisä- ja ulkoilman vuorovaikutukseen ja myös puolisisätiloihin, kuten tunneleihin. Tunneli-ilmanvaihdosta avajaisesityksen piti professori Xu Shanghaista. Hän piti esityksen jälkeisessä keskustelussa Tallinna-tunnelin ilmanvaihtoa todella suurena haasteena.

Sairaalaympäristö oli myös vahvasti esillä konferenssissa, ja myös liikennevälineet (lentokoneet ja junat) sekä koulut saivat omat sessionsa. Infektioiden ilmavälitteisestä leviämisestä oli paljon esityksiä liittyen lähinnä juuri sairaaloihin ja lentokoneisiin.

Konferenssissa käsiteltiin myös painovoimaista ilmanvaihtoa, joka on vallitseva ilmanvaihtotapa Euroopassa ja muuallakin maailmassa. Painovoimaista ilmanvaihtoa koskeneet raportit olivat tieteelliseltä tasoltaan erityisen korkeatasoisia.

Kaupunkiympäristön ilmanvaihtuvuus ja epäpuhtauksien kulkeutuminen

Mielenkiintoinen uusi avaus konferenssissa oli kaupunkiympäristön ilmanvaihtuvuuteen ja epäpuhtauksien kulkeutumiseen liittyvä tutkimus, alue on erityisen tärkeä Aasian suurkaupungeissa, mutta kaupunkiepäpuhtauksien leviämisen torjunta on yhä tärkeämpää myös muualla.  Samoja tutkimusmenetelmiä voidaan käyttää sekä ulko- että sisäilman epäpuhtauksien leviämisessä.

Ihmislähtöisiä tutkimuksia on paljon liittyen mm. lämpöoloihin eri ympäristöissä ja niiden kokemiseen.  Myös ihmistä mallintavia tutkimuksia on, osassa on mallinnettu jopa ihmisen hengitysteitä ja epäpuhtauksien kulkeutumista niiden kautta elimistöön.

RoomVentilation kongressi pidettiin 2-5. kesäkuuta Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä. Sen järjesti Aalto-yliopisto ja Sisäilmayhdistys ry. Konferenssin taustajärjestö on Pohjoismainen LVI-yhdistysten liitto SCANVAC, joka edustaa noin 20 000 alan asiantuntijaa. Konferenssi on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1987 eri puolilla maailmaa, nyt 14. kerran. Seuraava konferenssi pidetään kahden vuoden kuluttua Torinossa, Italiassa 14-17.6.2020.

SCANVACin sihteeristö sijaitsee Suomessa Sitratorilla LVI-järjestöjen tiloissa. SCANVACin puheenjohtaja on emeritusprofessori Olli Seppänen ja pääsihteeri Siru Lönnqvist.

Lisätietoja ja kuvia konferenssin sivuilta https://roomventilation2018.org/  ja konferenssin presidentiltä, professori Risto Kosonen risto.kosonen(at)aalto.fi / 040 502 7484) ja konferenssisihteeriltä, Mervi Ahola mervi.ahola(at)sisailmayhdistys.fi / 050 584 8442).

 

Professori Olli Seppänen

 

LapiLVI palkitsi kaksi REDUsta valmistunutta nuorta stipendeillä

Kuvassa Juha Mikael Kellokumpu ja Leevi Antero Pitkänen yhdessä Lapin LVI-yhdistyksen puheenjohtajan Marko Haavikon, koulutuspäällikkö Markus Kaihuan ja rahastonhoitaja Raimo Ojalan kanssa.

Kaksikymmentäyksi nuorta valmistui Lapin koulutuskeskus REDUsta, Talotekniikan perustutkinnosta 31.5.2018. REDU on Lapin suurin ammatillinen koulutuskeskus, jonka toiminta-alue on koko Lappi. Toimintayksiköitä löytyy mm. Kemijärveltä, Kittilästä, Kolarista, Ranualta, Rovaniemeltä ja Sodankylästä. Koulutuskeskus on osa Rovaniemen koulutuskuntayhtymää.

Lapin LVI-yhdistys LapiLVI palkitsi samalla Juha Kellokummun (oppisopimus) ja Leevi Pitkäsen (nuorisopuoli) stipendeillä ja kunniakirjoilla.

Päätoimisena talotekniikan sekä lämmityslaiteasentaja-ammattitutkinnon opettajana Rovaniemellä Jokiväylä 9:ssä toimiva LapiLVIn puheenjohtaja Marko Haavikko on syystäkin ylpeä nyt stipendin saaneista Juhasta ja Leevistä sekä kannustaa heitä – kuten kaikkia nuoria mukaan LVI-alan yhdistystoimintaan.

”Yhdistystoiminta on tuonut minulle verkostoitumista, hyviä ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta, mahdollisuuden vaikuttaa”, kertoo Haavikko. Hän toimii myös Suomen LVI-liiton hallituksen jäsenenä. ”Hallituksessa haluan edustaa Lappia ja koko LVI-alaa.

 

 

VantaLVIn stipendit kolmelle opinnoissaan menestyneelle

Kuvassa Jussi Kuusela ja Eetu Kantoniemi

Jo pitkään jatkuneen perinteen mukaan Vantaan LVI-yhdistys, VantaLVI jakoi stipendejä Vantaan ammattiopiston Varian opiskelijoille. VantaLVI haluaa edistää osaamista ja ammattitaitoa alalla jakamalla vuosittain stipendejä opinnoissaan menestyneille opiskelijoille.

Tänä vuonna opiskelijoille myönnettiin myös vuoden maksuton jäsenyys etuineen – ”Saahan siinä vähintään jo Talotekniikka-lehden kotiin kannettuna, lisäksi mahdollisuus tutustua mahdollisiin työnantajiin, kollegoihin yhdistyksen tapaamisissa, pääsee vaikuttamaan omaan alaansa”, toteaa Jussi Kuusela, VantaLVIn puheenjohtaja.

Stipendit jaettiin tänä vuonna kolmelle valmistuneelle:

  • Ilmanvaihtoasentaja Elli Lehti
  • Putkiasentaja Eetu Kantoniemi
  • Putkiasentaja Vili Korhonen

Onnittelumme!

Esittelyssä Koillismaan LVI-yhdistys, KoiLVI

Nuohous & Ilmastointi Karjalainen Oy:ta luotsaa toimitusjohtaja, nuohoojamestari, paloturvamestari Jari Heino. Käytännössä yrityksen työt keskittyvät pääsääntöisesti ilmanvaihdon puolelle. ”Työtä on aina. Minulla on jatkuvasti haku päällä työvoimatoimiston
sivuilla”, kertoo Heino.

Hän on huolissaan muuttotappioisen Koillismaan osaavien talotekniikka-ammattilaisten riittävyydestä. ”Lähimmät alan ammatti- ja ammattikorkeakoulut ovat Kajaanissa, Rovaniemellä ja Oulussa – kahdensadan kilometrin päässä. Paluumuuttajia takaisin on hyvin vähän.

Tästä kymmenen – viidentoista vuoden päästä kokeneet ammattilaiset siirtyvät pois työelämästä ja sitä ennen olisi tärkeää saada heidän työparikseen nuoria. Tämä on työtä, jonka lopulta oppii vain tekemällä.

Ammattilaisten kokemus on hiljaista tietoa, joka uhkaa karata. Ja ammattilaisten vähentyessä hiljenee myös yhdistystoiminta, tämä on selvää.” Muuttotappio asukasluvussa ei suinkaan tarkoita hiljentyvää kylänraittia, sillä Kuusamon matkailuala kukoistaa. Suunnitelmissa on isojen hotellikokonaisuuksien rakennuttamista, puhutaan kymmenien jopa sadan miljoonan investoinneista.Pienelle yritykselle näistä ehkä lohkea osuutta vielä rakennusvaiheessa, mutta jo nyt on Heinon työkiireistä nähtävissä, että ylläpito- ja huoltotöitä todella riittää.

”Tänne tarvittaisiin osaavia tekijöitä. Kun enää ei ehkä pelkän työn perässä muuteta, niin Kuusamon etu on pitkässä lumikaudessa ja rinteissä. Harrastukset mm. kalastus, metsästys ja luonto voisivat vetää puoleensa”, Heino pohdiskelee.

www.nuohouskarjalainen.fi