Pidetään yhteyttä ja tiedot turvassa

Ensinnäkin: kiitos sinulle jäsenyydestäsi. Olemme LVI-alan yhteistyö- ja koulutusjärjestö, jonka tarkoituksena on huolehtia jäsentemme ammatillisen osaamisen kehittymisestä ja verkostoitumisesta sekä ottaa kantaa alan kehittymiseen. Kaiken tämän voimme tehdä sinun jäsenyytesi avulla, sillä jäsenmäärä vaikuttaa omalta osaltaan liiton vaikuttavuuteen.

Tiedotamme yhdistystoiminnan tärkeistä tapahtumista ja alan kehityksestä jäsenkirjeillämme, Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä ja omilla verkkosivuillamme. Lisäksi meillä on jäsenliite Talotekniikka-lehden välissä. Monella eri medialla pyrimme varmistamaan, että jokainen saa oman työnsä kannalta tärkeää tietoa itselleen sopivalla lukutavalla. Lähetämme 2-4 kertaa kuukaudessa sähköpostitse jäsenkirjeen – aina, jos jotain uutta kerrottavaa on. Jokaisen sähköpostin lopussa on ”poistu postituslistalta” -linkki, jota klikkaamalla et enää saa sähköpostejamme.

Koko tietosuojakäytäntömme on luettavissa SuLVIn sivuilta

Tänään astuu voimaan GDPR, tietosuoja-asetus, joten haluamme kertoa sinulle tietosuojakäytännöstämme.

Käsittelemme kaikkia tietoja lainmukaisesti, asianmukaisesti ja läpinäkyvästi. Pääsy henkilötietoihin on vain heillä, joille tämä on työn kannalta välttämätöntä. Emme myy, vuokraa tai muutoin paljasta käyttäjän henkilötietoja kolmannelle osapuolelle. Emme seuraa Suomen LVI-liitto SuLVIn verkkosivustojen käyttöä evästeillä.

Lisäksi kaikki tietomme ovat suojattu teknisin ja organisatorisin keinoin. Rekisterien tiedot tallennetaan palvelimille ja järjestelmiin, jotka ovat palomuurein ja salasanoin suojattuja. Paperilomakkeilla annetut tai kerätyt tiedot säilytetään lukitussa ja vartiointiliikkeen etävalvomassa tilassa. Lue koko Suomen LVI-liiton tietosuojakäytäntö.

Ovathan yhteystietosi ajan tasalla?

Pyydämme, että muistaisitte aina ilmoittaa meille muutoksista jäsentiedoissanne, sillä osoitemuutokset eivät välity meille Väestörekisterikeskuksen kautta. Vuosittain liitollemme syntyy turhia kuluja vanhentuneisiin osoitteisiin lähetetyistä lehdistä ja jäsenlaskuista. Suunnataan jatkossa nämäkin resurssit toiminnan kehittämiseen ja vaalimiseen!

Joukko vaikuttaa vahvemmin kuin yksilö

Suomen LVI-liitto sai vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana seitsemän lausunto- tai kommentointipyyntöä valmisteilla olevista laki- tai asetusmuutoksista, oppaista, sopimusmalleista tai kriteereistä, jotka voimaantultuaan vaikuttavat niin tilaajien, suunnittelijoiden kuin urakoitsijoiden jokapäiväiseen työhön.

Tiina Strand

Liiton rooli jäsentensä kommenttien kokoajana on merkittävä, sillä näin pystytään kokoamaan yhteen suuri määrä arjen työssä kertynyttä kokemusta, eli osaamista, jota esimerkiksi uusien asetusten säätämiseen tarvitaan. Lausuntojen antaminen on alan ammattilaisten edun valvomista”, kertoo Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand ja jatkaa ”Liitto on myös rekisteröity, oikeuskelpoinen toimija, mikä antaa omalta osaltaan uskottavuutta sen kannanottoihin.”

Järjestäytymällä voi yhä vaikuttaa parhaiten

Järjestäytyneeseen yhdistykseen tai liittoon kuuluen voi siis edelleen vaikuttaa parhaiten, vaikka sosiaalinen media ja kansalaisten sähköiset aloitepalvelut ovatkin helpottaneet yksilön mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin. Silti useat yhdistykset kamppailevat jäsenkadon kanssa ja etenkin nuorten aikuisten osuus on vähäinen. Työelämän kiristynyt tahti ja hämärtynyt raja sekä epävarmuus työn jatkuvuudesta on tunnettu ja selkeä syy järjestäytymisinnon sammuttajana. Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Tilastokeskuksen
tutkimuksessa kotitalouksien palkattomasta tuotannosta vuonna 2001-2009 todettiin kotitöihin käytetyn ajan supistuneen ja vastaavasti perheet kuluttavat yhä enemmän aikaa pienten lastensa hoitamiseen. Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan mukaan termit ”lasten ehdoilla” ja ”lapset ensin” kuvastavat 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa alkanutta ajattelutavan muutosta.

Kaikki jäsenyys on tärkeää

Elämäntilanteemme vaihtelevat ja mahdollisuus vaikuttaa, osallistua tai kehittää omaa osaamistaan sen myötä. Liiton ja yhdistyksen jäsenyyden hyöty mietitäänkin varmasti aiempaa tarkemmin. Jäsenyys voi olla pelkistetyimmillään osoitus siitä, että arvostaa omaa ammattiaan ja pitää tärkeänä, että on olemassa liitto, joka edistää LVI-alan koulutusta ja tiedotusta. Liitolle tällainenkin jäsenyys on äärimmäisen tärkeää, sillä jäsenmäärä vaikuttaa
omalta osaltaan liiton vaikuttavuuteen.

Sisäilmastoluokitus 2018 on julkaistu entistä kattavampana

Lehdistötiedote 14.5.2018

Sisäilmastoluokitus 2018 on julkaistu entistä kattavampana – pienhiukkaset ja kalusteet mukana

Julkistamistilaisuuden avasi asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Sisäilmastoluokitus sekä rakennusmateriaalien M1 päästöluokitus ja ilmanvaihtolaitteiden M1 puhtausluokitus ovat merkittävästi parantaneet sisäilman laatua Suomessa. Sisäilmastoluokitus 2018 on päivitetty käyttäjäkokemusten ja uusimman tutkimustiedon perusteella ja se huomioi myös pienhiukkaset ja kalusteet kattavasti.

”Sisäilman ja terveyden kannalta merkittävin muutos on se, että pienhiukkasten osuus on otettu mukaan sisäilmastolle asetettuihin tavoitteisiin. Pienhiukkasten tavoitetasoksi on sisäilmassa asetettu enintään 50–70 prosenttia ulkoilman pienhiukkasten määrästä”, Sisäilmayhdistyksessä Sisäilmastoluokituksen valmistelusta pitkäaikaisena toiminnanjohtajana vastannut Metropolia ammattikorkeakoulun osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri sanoo.

Rakennusmateriaalien päästöluokitus sekä parhaaseen M1-luokkaan luokiteltujen tuotteiden määrän ja käytön kasvu ovat vähentäneet selvästi hajuja ja kemiallisia epäpuhtauksia sisäilmassa. Sisäilmastoluokitukseen sisältyvissä rakennusmateriaalien ja ilmanvaihtotuotteiden päästöluokituksissa on jo lähes 4 500 vähäpäästöiseksi luokiteltua M1-tuotetta. ”Kun materiaalien päästöt sisäilmaan ovat vähentyneet ja ilmanvaihtokanavista tulee raikkaampaa ilmaa, kalusteiden suhteellinen merkitys on kasvanut.”, Säteri sanoo.

Sisäilmaluokituksessa on uudistettu myös muun muassa lämpöolosuhteisiin, ilmanvaihtoon ja akustiikkaan liittyviä vaatimuksia.

S2-luokasta tullut jo yleinen vaatimustaso

Jorma Säteri pitää merkittävänä edistysaskeleena sitä, että Sisäilmastoluokitus on nyt sovitettu käsitteiltään ja tavoitetasoiltaan yhdenmukaiseksi sisäilma-asioita koskevien viranomaissäädösten kanssa. Ympäristöministeriön uudet asetukset tulivat voimaan vuoden vaihteessa ja vähän aiemmin astui voimaan sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveyttä koskeva asetus.

Jorma Säteri

”Asumisterveysasetus antaa toimenpiderajoja, joita terveysviranomaiset soveltavat. Ympäristöministeriön asetukset antavat uudisrakentamisen vaatimustasoja ja Sisäilmaluokitus kaksi korkeampaa tavoitetasoa S1 ja S2”, Jorma Säteri vertaa.

’’Nykyisin lähes kaikessa rakentamisessa asuntorakentamista lukuun ottamatta edellytetään yleisesti S2-luokkaa sisäilmaston tavoitetasona’’, Jorma Säteri toteaa. Terveyden kannalta S1- ja S2-luokkien vaatimukset ilman puhtaudelle ja kosteusolosuhteille eivät olennaisesti poikkea toisistaan, mutta parhaassa S1-luokassa vaatimukset lämpöolosuhteiden hallinnalle ovat korkeimmat.

”S1-luokitus soveltuu etenkin toimistorakennuksiin, joissa halutaan asettaa korkea vaatimustaso sisäilman laadun lisäksi sisälämpötilan hallinnalle ympäri vuoden. Tällöin ylilämpeneminen on kyettävä estämään kesäkaudella”, Säteri sanoo.

Työmaalle P1-luokan tiloja

Työmaan puhtauden arvioinnilla ja tavoitteellisilla toimenpiteillä vähennetään sekä valmiin rakennuksen käyttäjien että rakennustyömaan työntekijöiden altistusta ilman epäpuhtauksille. Sisäilmaluokituksella ja sen mukaisilla toimenpiteillä voidaan varmistaa P1-puhtausluokan tilat. Sisäilman hallinta on kokonaisuus, jossa lukuisten eri osa-alueiden pitää olla kunnossa.

Sisäilmastoluokitus 2018 nyt saatavissa

Sisäilmastoluokitus 2018 on saatavissa RT tietoväylän kautta kortistojen päivittyvistä sisällöistä osoitteesta rt.rakennustieto.fi. Se on ostettavissa myös erikseen verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi.

Lisätietoja:
Laura Sariola, luokituspäällikkö, Rakennustietosäätiö RTS sr, laura.sariola(at)rakennustieto.fi,
puh. 040 832 5750

FISEn hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DI Janne Tähtikunnas

Tiedote 8.5.2018

FISEn yhtiökokous valitsi 8.5.2018 hallituksen edustajat toimikaudelle 2018-2019. Diplomi-insinööri Janne Tähtikunnas valittiin Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyspalvelu FISE Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtaja Tähtikunnas seuraa tehtävässä Helena Soimakalliota. FISEn hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa DI Pasi Timo Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:stä.

Muut FISEn hallituksen jäsenet ovat:

  • DI Tiina Strand, SuLVI
  • ins. Siru Lönnqvist, VSF
  • TkT Tarja Merikallio, BY
  • arkkit. Jyrki Iso-Aho, SAFA
  • RI Kimmo Sandberg, RIA
  • DI Toni Pakkala, JSY
  • TkT Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus
  • MBA Heidi Husari, RATEKO
  • DI Matti Kiiskinen, SKOL
  • TkT Jaakko Ruuskanen, MTR
  • DI Kyösti Ratia, SGY
  • KTL Jaana Lehto, KIINKO
  • RI Hannu Järveläinen, RKL
  • ins. (M. Eng) Hannu Saarikangas, IL
  • Prof. Markku Hedman, RTS
  • TkT Miimu Airaksinen, RIL

Vuonna 2003 perustetun FISEn toiminnan tavoitteena on rakentamisen laadun parantaminen kannustamalla alan ammattilaisia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja jakamalla luotettavaa  tietoa pätevöityneistä henkilöistä.

Lisätietoa:

Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen(at)fise.fi, p. 050 574 5099

Janne Tähtikunnas, toimitusjohtaja, Teräsrakenneyhdistys ry.
janne.tahtikunnas(at)terasrakenneyhdistys.fi, p. 0400 893 583

Hae FISE-pätevyyttä digitaalisesti

Tiedote 4.5.2018

FISE on kehittänyt pätevyyden hakuun uuden digitaalisen palvelun. Sen myötä pätevyyttä
haetaan sähköisellä hakulomakkeella. Uuden palvelun myötä pätevyyden haku muuttuu
sujuvammaksi, tietoturvallisemmaksi sekä täyttää tietosuoja-asetuksen vaatimukset.
Ensimmäisenä palvelu otetaan käyttöön rakennussuunnittelijan pätevyydessä. Tavoitteena
on saada kaikki pätevyydet palvelun piiriin vuoden 2018 aikana.

patevyyspalvelu.fi otetaan käyttöön pilottina toimineessa rakennussuunnittelijan
pätevyydessä toukokuun alussa. Pätevyysvaatimukset esitetään totuttuun tapaan FISEn
verkkosivuilla PÄTEVYYSPALVELU > HAE PÄTEVYYTTÄ -kohdan alla. Täältä hakija ohjautuu
digitaaliseen pätevyyspalveluun PÄTEVYYDEN HAKULOMAKE -painikkeesta.

Ensimmäisellä käyntikerralla hakija rekisteröityy palveluun. Rekisteröinnin yhteydessä
suoritetaan ns. vahva tunnistautuminen hakijan henkilöllisyyden varmistamiseksi. Tällä
hetkellä käytössä on mobiilivarmenne tai pankkitunnistautuminen.

Vaiheistetussa digitaalisessa hakulomakkeessa hakija antaa aihealue kerrallaan häntä
koskevat tiedot, jotka tallentuvat hakijan profiilille. Kerran annettuja tietoja voi myöhemmin hyödyntää muiden pätevyyksien hakemisessa tai pätevyyden uusimisessa. Lomakkeen voi tallentaa myös kesken täytön ja jatkaa myöhemmin. Hakemus lähetetään palvelun kautta automaattisesti ao. pätevyyslautakunnalle. Kommunikointi hakijan ja lautakunnan välillä tapahtuu sen jälkeen palvelun välityksellä.

Hakija voi ylläpitää koulutus- ja työkokemustietojaan ajantasaisesti palvelussa. Koulutuksen tai referenssitehtävän voi kirjata palveluun koska vaan ja siihen voi liittää sähköisessä muodossa olevia liitteitä. Näin ollen pätevyyden haun tullessa ajankohtaiseksi hakemuksen täyttäminen on kätevää tietojen löytyessä palvelusta valmiina.

Tavoitteena on saada FISEn kaikki 78 pätevyyttä uuteen palveluun tämän vuoden loppuun
mennessä. Siirtyminen toteutetaan niin, ettei siitä aiheudu toimintakatkoksia ja kaikki
pätevyydet ovat koko ajan normaalisti haettavissa. Hakija toimii pätevyyskohtaisen
ohjeistuksen mukaan.

FISEn verkkosivusto osoitteessa www.fise.fi

Lisätietoa:
Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen(at)fise.fi

Pia Selroos, lautakunnan sihteeri, SAFA ry
pia.selroos(at)safa.fi

FISEn henkilöpätevyyspalvelu on koko kiinteistö- ja rakentamisalan yhteinen järjestelmä, jonka laaja asiantuntijaverkosto varmistaa pätevyyksien luotettavuuden. Vastaavat järjestelmät ovat yleisesti käytössä rakennusalalla myös muissa maissa.

Suomen LVI-liitto vastaa FISE Oy:n sihteerijärjestönä LVI-pätevyyksien toteamisesta.

Tuore ohje kannustaa esteettömään rakentamiseen

Tiedote 27.4.2018 klo 13.35

Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen esteettömästä rakentamista. Ohje täydentää vuoden alussa voimaan tullutta rakennusten esteettömyyttä koskevaa valtioneuvoston asetusta (241/2017).

Rakennuksen esteettömyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tarkoitus on edistää ihmisten yhdenvertaisuutta: jokaisen mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan toimintoihin, käyttää palveluita, työskennellä, valita asuinpaikkansa ja asua kotonaan.

Esteettömyysasetuksen mukaisesti suunniteltu ja toteutettu rakennus täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa edelletyt esteettömyyden olennaiset tekniset vaatimukset. Nyt annettu ohje selventää asetuksen sisältöä ja tarjoaa esimerkkejä asetuksen mukaisista ratkaisuista. Ohjeessa on mukana myös kooste esteettömyysasetuksen säännösten pääkohdista rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan jaoteltuna. Yhdessä sovellettuna asetus, sen perustelumuistio ja nyt julkaistu ohje tarjoavat työkalut esteettömien ratkaisujen toteuttamiseen. ”Esteettömyydessä on kyse hyvistä perusratkaisuista, jotka soveltuvat mahdollisimman monille”, yliarkkitehti Niina Kilpelä ympäristöministeriöstä sanoo.

Liikkumisen helppouden lisäksi esteettömässä rakennuksessa on kiinnitetty huomiota muun muassa hyvään kuuntelu- ja näköympäristöön, äänentoisto- ja äänensiirtojärjestelmiin, puhtaaseen valaistukseen ja katkeamattomaan opastukseen.

Esteettömyysasetus, sitä koskeva perustelumuistio ja tänään annettu ympäristöministeriön ohje ovat osa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen kansallista toteutusta.

Lisätietoja:

Yliarkkitehti Niina Kilpelä, ympäristöministeriö, p. 029 525 0019, etunimi.sukunimi@ym.fi

Lausunnolla ohje-ehdotus aurinkosuojauksesta

Rakennustieto on lähettänyt lausunnolle ohje-ehdotuksen, joka käsittelee aurinkosuojausta. Ohje julkaistaan samansisältöisenä RT-, LVI- ja KH-kortistoissa. Pyydämme kommenttejanne SuLVIn kommentointia varten 10.5.2018 mennessä osoitteella jorma.railio(at)gmail.com.

Tutustu lausuntoaineistoon.

Metropolian LVI Rakennusalan työnjohto-opiskelijoiden opintomatka Prahaan

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

13.4.2017 Talotekniikka-lehdessä julkaistuun kirjoitukseen jatkoa.

Kauan odotettu opintomatkamme Tšekkiin, Prahaan alkoi Helsinki-Vantaa lentokentältä, lumisateen keskeltä 2.4. Matkalle osallistui 17 Metropolia ammattikorkeakoulun LVI rakennusalan työnjohto-opiskelijaa ja kaksi lehtoria. Saavuimme illansuussa keväiseen Prahaan, jossa pääsimme heti tutustumaan julkiseen liikenteeseen, kun siirryimme lentoasemalta hotelli Na Zameckuun. Hotellimme sijaitsi hieman syrjemmässä Prahan keskustasta, mutta kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien päässä. Hotelli oli oikein mukava meille opiskelijoille. Illan käytimme tutustumalla alueeseen ja osa saikin paikallisilta ihmettelyjä, kuinka emme olleet aivan keskustassa, mutta totesivat kuitenkin, että meidän kannalta oli hyvä valinta majoittautua syrjempään, jotta näemme todellisen Prahan.

Vierailu Lindabin tehtaalle

Tiistaina aamulla heräsimme kauniiseen auringonpaisteeseen ja suuntasimme aamupalan jälkeen kohti Lindabin tehdasta. Tehdasalue sijaitsee aivan lentokentän vieressä ja oli valtavan suuri. Prahan tehtailla Lindab valmistaa ilmanvaihtokanavia ja –osia, päätelaitteita sekä äänenvaimentimia. Ennen kuin pääsimme tehdaskierrokselle, Prahan tehtaan edustaja esitteli meille Lindabin toimintaa. Tehdas oli hyvin mielenkiintoinen vierailukohde ja oli hienoa nähdä kuinka mahdollisesti käyttämämme tuotteet valmistuvat. Vierailun jälkeen lähdimme vanhaan kaupunkiin syömään illallisen, jonka jälkeen jokainen sai vapaasti tutustua esimerkiksi nähtävyyksiin.

Vapaapäivän jälkeen Prahan tekninen yliopisto ja UCEEB

Keskiviikkona peruuntuneen vierailukohteen takia saimme viettää vapaapäivän ja kukin tahoillaan sai vapaasti tutustua kaupunkiin. Suurin osa ryhmästä lähti tutustumaan Prahan eläintarhaan, joka oli iso ja kokemisen arvoinen paikka. Illalla pääsimme myös saunomaan suomalaiseen tapaan.

Torstaina vierailukohteenamme oli Prahan tekninen yliopisto (Czech Technical University in Prague). Aamu herätys oli monelle aika rapsakka, koska ylös oli noustava suhteellisen aikaisin. Turha varmaan kertoakaan, että edellinen ilta oli useamman osalta venähtänyt turhan pitkäksi. Kaikesta huolimatta päivä oli monella tapaa matkamme mielenkiintoisin. Ensialkuun meille oli järjestetty tehokas kierros eräässä yliopistokampuksen rakennuksista. Kahdeksan eri laitoksen ja 21000 opiskelijan kokonaisuuteen on mahdoton tutustua yhdessä päivässä, mutta saimme nopean katsauksen osaan siitä, mitä he opettavat ja tutkivat. Yliopistolla näkemästämme ehdottomasti hienointa oli veden hallinnan kokeellinen keskus. Suomeksi tuon voisi vääntää vaikkapa muotoon virtaustekniikan laboratorio. Laboratorion lattian alla sijaitsee suuret vesisäiliöt, joista vettä voidaan pumpata pienoismalleihin, joissa tutkitaan esimerkiksi kanavan sulkujen tai joen patojen toimintaa. Valitettavasti laboratoriossa kuvaaminen oli hyvin rajoitettua, koska heillä oli juuri suunnitteilla seuraavien olympialaisten koskimelontarata, jonka tietoja ei ole soveliasta julkistaa.

Kauaa emme ehtineet yliopistolla viettää, kunnes lähdimme bussikuljetuksella muutaman kilometrin päähän yliopiston energiatehokkaidenrakennusten keskukseen (UCEEB). Neljän eri laitoksen yhteinen tutkimuskeskus oli hämmentävä kokonaisuus monenlaisia tutkimuksia. Kun olimme istuneet pakolliset kalvosulkeiset, pääsimme opastetusti kiertämään koko tutkimuslaitoksen läpikotaisin. Näimme esimerkiksi laboratorion, joka näytti aivan tavalliselta asuinhuoneistolta. Huoneiston rakenteisiin oli kuitenkin kätketty huipputeknologiaa, joka kerää tietoa asukkaan fysiologisista muutoksista ja kykenee esimerkiksi välittämään hoitavalle lääkärille tiedon mielenterveyspotilaan oireista.

Prahan rakennuskanta on suurelta osin vanhaa ja rakennusten lämmöneristys ei täytä nykyihmisten vaatimustasoa. Koska Prahassakin rakennusten ulkonäkö on suojeltu, jää lisälämmöneristämisen vaihtoehdoksi vain vaipan sisäpinta. Tiedämme Suomessakin, että tämän tyyppinen eristäminen on kosteusteknisesti hyvin haastavaa. Ratkaistakseen ongelmaa eräässä tutkimuskeskuksen laboratoriossa tutkittiin erilaisia rakenteita hallituissa lämpötila- ja kosteusolosuhteissa. Tutkimus on nyt kestänyt kolme vuotta ja kestänee vielä pitkään. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.

Muita varmasti Suomessakin kiinnostavia tutkimuksia ja sovelluksia ovat liimapuupalkkien taipuman mittaaminen valokuitutekniikalla. Liimapuupalkin sisään valmistusvaiheessa laminoitavan valokuidun avulla voidaan reaaliaikaisesti mitata liimapuupalkin taipumaa. Järjestelmästä voidaan antaa hälytys, jos palkin rakenne alkaa pettämään tai esimerkiksi lumikuorma on kasvanut liian suureksi. Anturointi muutoinkin on varmasti lisääntyvä asia rakentamisessa. Saimme tutustua tutkimuskeskuksessa kehitettyyn ja jo useissa rakennuksissa käytössä olevaan kosteusanturointi teknologiaan. Rakenteisiin kiinteästi asennettavat anturit antavat hälytyksen esimerkiksi putkivuodoista hyvin aikaisessa vaiheessa ja säästävät näin kiinteistönomistajan rahoja. Tästä oli jo hyviä kokemuksia, koska havaittuja putkivuotoja on tähän mennessä kertynyt jo neljä ja kaikki on saatu korjattua jo alkuvaiheessa pienin kustannuksin.

Käynnissä oli myös monenlaisia tutkimushankkeita liittyen energiantuotantoon ja -varastointiin. Esimerkkinä voisin mainita lämpöpumppujen suorituskyky- ja luotettavuustestaukset, sekä uusiutuvien energiamuotojen pitkäaikaisseurantatestit.
Kierroksemme päätteeksi päädyimme ihastelemaan rakennuksen kattoa, joka sekin toimi laboratoriona. Viherkattorakentamisen yksi päätarkoituksista on torjua auringon lämpösäteilyä ja näin vähentää rakennuksen jäähdytystarvetta. Suurimpia haasteita viherkatossa on sen kyky varastoida sopiva määrä vettä kasvien selviytymiseksi, mutta kasvattamatta katon kuormaa suureksi. Tutkimuksen pääkohteina ovatkin erilaiset kevyet kasvualustat, joiden paksuus oli vain muutamia senttejä. Kasvillisuutena käytetään karuihin olosuhteisiin soveltuvia kasveja, jotka selviytyvät ajoittaisesta kuivuudestakin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka rakentaa kevyt, mutta huoltovapaa viherkatto.

Perjantaina aamulla pakkasimme tavarat ja saavuimme iltapäivällä takaisin suomeen, jossa lumisade oli vaihtunut auringonpaisteeseen.
Haluamme kiittää meitä tukeneita yrityksiä ja tahoja, joten iso kiitos Oras Oy, LVI-Dahl Oy, A-Kumppanit Oy, Suomen LVI-liitto, Lindab Group ja Czech Technical University in Prague.

Mari Haapaharju
LVI Rakennusalan työnjohto
Metropolia ammattikorkeakoulu

Turun LVI-yhdistys kevätretkeili messuille Tallinnaan

Sisustajat Turusta.

Turun LVI-yhdistys, tuttavallisemmin TuLVI, teki 20.-22.4. kevätretken Eesti Näituste -messukeskukseen Interjöör-messuille.
Ensimmäisenä matkapäivänä ryhmä kokoontui yhteiselle illalliselle ravintola Argentiinaan hyvän ruoan, juoman ja seuran merkeissä.

Puheenvuorossa pian jo 90 vuotta täyttävä jäsenemme.

Interjöör-messut ovat perinteinen tapahtuma Viron messukeskuksessa. Messujen tavoitteena on tarjota kaikkea remontoinnista aina mökkisisustukseen ja toimistokalusteisiin saakka, joten yli 280 näytteilleasettajaa varmistivat, ettei nähtävä loppunut päivän aikana kesken. Olikin hyvä, että tuLVIlaiset majoittuivat kylpylähotelliin, jotta messuilun jälkeen oli mahdollisuus myös rentoutua.

Sukellusveneeseen tutustumassa.

Mahdollisuus oli toki tutustua messupäivän aikana myös Merimuseoon – jos kaipasi enemmänkin merille tällä kertaa. Paluupäivänä sunnuntaina keskityttiin jo lähinnä keskusteluihin ja toipumiseen…

Helatorstaina Hedbergiä!

Helatorstaina muuten Logomossa tärähtää – TuLVIn naiset Jaana Mylly, Tiina Vilppunen ja Minna Seppälä järjestävät TuLVIn naispuolisille jäsenille (ja jäsenten vaimoille) yhteisen huumorihetken helatorstaina 10.5.
Luvassa on Sami Hedbergin hulvatonta stand up -showta, johon TuLVIn nimissä varattiin kolmisenkymmentä lippua. Lisää tästä naisten iltamasta myöhemmin!

Jarmo Seppälä
Turun LVI-yhdistys TuLVI

Lausunnolla LVI-ohje-ehdotukset maalämpöpumpuista

Rakennustieto on lähettänyt lausunnolle ehdotukset maalämpöpumppuja käsittelevistä ohje-ehdotuksista.

Ohje-ehdotuksia on lausunnolla kaksi, toinen käsittelee pientalojen maalämpöpumppuja ja toinen isompien kiinteistöjen lämpöpumppujärjestelmiä, jotka ovat teholuokaltaan 26 – 1000 kW. Tutustu lausuntoaineistoon.

Lausunnoissa pyydetään keskittymään ohjeen asiasisältöön. Pyydämme kommenttejanne SuLVIn lausuntoa varten 13.5.2018 mennessä osoitteella jorma.railio(at)gmail.com.

Tiesitkö että…

Kauttamme jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa työryhmissä, kuulemistilaisuuksissa ja lausuntopyyntöjä kommentoimalla – esimerkiksi omaa työtä sääteleviin asetuksiin ja oppaisiin.

Jäseniltä ei odoteta asiakirjapohjaan täydennettyä virkakieltä, vaan kommentit voi lähettää Jorma Railiolle noin viikkoa ennen lausuntopäivää ja hän kokoaa
SuLVIn lausunnon jäseniltä saamiensa kommenttien pohjalta.

Pyynnöt kootaan SuLVIn verkkosivuille, julkaistaan jäsenkirjeessä, uutisena sekä
somessa. Tänä vuonna olemme vastaanottaneet jo lähes kymmenen kommentointipyyntöä, viime vuonna vajaa kaksikymmentä.