Blogi Sivu 2

Saimaan LVI-yhdistys tutustui K-sairaalaan

Saimaan LVI-yhdistys, SaLVI kävi tutustumassa toukokuun lopussa Lappeenrannan keskussairaalan laajennusosaan, eli pian avattavaan K-sairaalaan. ”Näyttävä kohde kaikin puolin ja kiinnostava katsaus tekniikkaan”, hehkuttaa SaLVIn puheenjohtaja Salla-Riina Hulkkonen.

Kierrokselle osallistui yhteensä 18 jäsentä, joita opastamassa olivat Eksoten Sami Leino, LVI-suunnittelusta vastannut Jukka Rantalainen, Granlund Saimaa Oy sekä kohteen LVI-valvoja Juha Loisa, LeaseGreen Suomi Oy.

”Suunnitteluaikataulu kohteessa oli, kuten hieman totuttua on, lyhyt, mutta heti alussa sovimme toimintaperiaatteet tiimin kanssa selkeästi”, kertoo Jukka Rantalainen. ”Suunnittelutiimiin kuului kaikkiaan seitsemän henkilöä, joista sprinkleri-, sairaalakaasu-, ja IV-suunnitteluapua saatiin muilta Granlundin konttoreilta. Rantalainen vastasi koko LVIJA-suunnittelusta.

Hyvä hankesuunnittelu pohjalla

”Tullessani mukaan projektiin, se oli jo hankesuunnitteluvaiheessa. Suunnitteluvaihetta edesauttoi suuresti se, että hankesuunnitelma oli tehty erittäin hyvin. Esimerkiksi hybridilämpöpumppu oli jo mainittu järjestelmäkuvauksessa”, kiittelee Rantalainen. Noin 280 kW tehoinen hybridilämpöpumppu hyödyntää rakennuksen sisällä syntyvää lämpökuormaa mm. käyttöveden tai pihasulatuksen lämmityksessä. Normaalisti tämä energia puhallettaisiin taivaan tuuliin. Sama järjestelmä myös jäähdyttää rakennusta.

”Siitäkin täytyy hankesuunnittelijoita kiittää, että jo alustavasti oli ajateltu huonekorkeudet ja tilat asennusvaihetta miettien. Sairaalan kahdeksas kerros on täynnä pelkkää tekniikkaa. ”IV-konehuonekerros” on tilava ja suunniteltu myös huoltotöitä helpottaen”.

Saimaasta lämpöä ja kylmää

Rantalainen oli mukana myös rinnalla kulkevassa järvilämpö ja –kylmäjärjestelmäprojektissa. K-Sairaala on Saimaan rannalla ja ajatus oli ottaa lämmitys- ja jäähdytysenergiaa Saimaasta.

”Tämä ei toteutunut vielä, mutta putkistojen ja lämmönsiirtimien osalta on varauduttu tähänkin. Valitettavasti vesistön syvyys oli vain 2,5m, mikä ei riittänyt, vaan olisi edellyttänyt pitkiä putkitusmatkoja. Joka tapauksessa varaukset ovat valmiina tulevaisuutta varten, siinä on mahdollisuus ottaa kantasairaalankin puolelle energiaa”, kertoo Rantalainen, joka siis vastasi K-sairaalan liityntäpuolesta.

Kansainväliset ilmanvaihto- ja sisäilmaekspertit kokoontuivat Otaniemessä

Professorit Olli Seppänen ja Arsen Melikov.

RoomVent konferenssissa oli lähes 300 osanottajaa yli kolmestakymmenestä maasta, eniten esityksiä oli Japanista (40), Saksasta (24) ja Suomesta (23). Kokonaisuudessaan Pohjoismaista oli noin neljännes kaikista esityksistä.  Yllättävää oli, että Yhdysvalloista oli vain yksi esitys.  Konferenssissa palkittiin 16 parasta esitystä, eniten palkintoja meni samoihin maihin (Japaniin neljä, Saksaan kolme ja Suomeen kaksi).

Kongressiin oli kutsuttu erityiset avauspuheenvuoron pitäjät ympäri maailmaa. Suomesta tähän kunniatehtävään oli valittu avajaisissa esityksen pitänyt FIRAn Jussi Aho ja Aalto Yliopiston arkkitehtiprofessori Jarmo Suominen. Aho avasi konferenssivieraille FIRAn menestystekijöitä ja kutsui osanottajat esittämään myös hänelle suoraan uusia ideoita toteutettavaksi.  Ensimmäisen kongressipäivän avasi Jarmo Suominen, joka, arkkitehdille epätyypilliseen tapaan, keskittyi rakennusten toiminnollisuuteen ja joustavuuteen, käyttäjilleen tarjoamiin palveluihin, ei pelkästään rakennuksen estetiikkaan. Suominen kaipasi erityisesti myös sisäilmaston hallinnan osalta uusia liiketoimintatapoja. Taloteknisiä palveluita pitäisi kehittää vielä edelleen niin sanotusta elinkaarimallista aina laitteiden kokonaisvastuulliseen käyttöön ja omistamiseen saakka. Koska työskentelytavat ovat jatkuvassa muutostilassa, niin myös tilojen ja sisäilmaston on mukauduttava uusiin työtapoihin. Joustava ilmavaihtotekniikka terveyden ja viihtyvyyden edistäjänä olikin monen konferenssiesityksen johtava teema.

Rakennuksen sisäilmastoa pystytään ennakoimaan entistä paremmin

Käyttäjien ja kiinteistöjen omistajien kannalta on tärkeää, että rakennuksen sisäilmasto edistää terveyttä, viihtyvyyttä ja työn tuottavuutta (työn nopeus, jaksaminen, tarkkuus). Tämä on työnantajan ja investointien kannalta tärkeää. Tavoitteena ei saa olla pelkän minimitason täyttäminen. Sisäilmaston on edistettävä terveyttä ja viihtyvyyttä. Tällä saadaan lisäarvoa kiinteistöille. Tätä painotti tanskalaisen professori Pawel Wargocki avausesityksessään, jossa hän kuvasi sisäilmastotutkimuksen ja –tekniikan kehittymistä sekä tulevaisuuden näkymiä.

Toinen keskeinen teema konferenssissa oli käyttäjien yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen sisäilmastossa ja ilmanvaihdossa. Tämä on tarpeen, koska ihmiset kokevat olosuhteet eri tavoin, eivätkä samat olosuhteet ole optimaalisia kaikille. Tekniikan tulee muuttua myös paremmin ymmärrettävään ja ohjattavaan suuntaan siten, että ihmiset voivat helposti muokata sisäympäristön olosuhteita omien mieltymyksiensä mukaisiksi. Kommunikointia ihmisten ja rakennusten tekniikan välillä on parannettava. Sisäilmasto pystytäänkin ennakoimaan entistä paremmin mittaus- ja laskentatekniikan kehittyessä, näin totesi professori Dirk Muller, Saksasta.  Muller esittikin kutsutussa esitelmässään mielenkiintoisen lämpöolosuhteiden arvioinnin kehityskulun Fangerin ”koko kehon mallista” kehon osakohtaiseen viihtyvyyden arviointiin.

Miten hallita mikroilmasto henkilön ympärillä?

Epätasaiset lämpöolot olivat saaneet monia tutkijoita kiinnostumaan muun muassa vedon tuntemuksen tarkemmasta mallinnuksesta. Tietoa ja kriteereitä tarvitaan, jotta sisäilmasto voidaan kohdentaa oikein henkilökohtaisesti sekä lämpöolojen että ilmalaadun suhteen. Mallia ja ideoita on otettu autonkuljettajan ja matkustajan sisäympäristön hallinnasta eli vastausta haetaan kysymykseen: miten hallita mikroilmasto henkilön ympärillä? Ilmanvaihdon osalta tässä on kyse laajennetusta tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta. Tähän esitettiin ratkaisuja muun muassa tilan käytön mukaisella ilmanjaolla, jossa ilmanvaihto- ja jako on ohjelmoitu toimimaan eri tilanteiden mukaan. Signaali käyttötavasta saadaan kameran, ei henkilölaskurin tai muun vastaavan mukaan. Pisimmälle henkilökohtainen sisäilmasto oli viety sairaalaympäristössä, jossa ilmaverhojen tai henkilökohtaisten kannettavien ilmanjakolaitteiden avulla voidaan estää mikrobien pääsy potilaasta hoitohenkilökuntaan ja päinvastoin. Hoitohuoneiden ilmanlaatua voidaan parantaa myös käyttämällä esimerkiksi patjaan integroitua ilmavaihtoa tai ilmanpuhdistusta. Ilmaverhotekniikan lisäksi esille tuotiin myös syrjäytysilmanvaihdon uusi muoto: seinän pystypintoja pitkin huoneeseen valutettu tuloilma – tämä ajatushan on tuotu jo Suomenkin markkinoille.

Henkilökohtaisen ilmavaihtotekniikan pioneeri alalla on Tanskan teknillisen korkeakoulun (Danish Technical University) professori Arsen Melikov. Hän on edistänyt työpistekohtaista sisäilmatekniikkaa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Innovaatioihin, joita hän on tutkinut, kuuluvat muun muassa työpöytään, valaisimeen tai mikrofoniin integroidut ilmanvaihtoratkaisut, sähkötuolit ja muut kontaktilämmitys- ja jäähdytyslaitteet, sekä sairaalaympäristöön kohdennettu ilmanvaihtotekniikka. Kongressin taustaorganisaatio SCANVAC (Pohjoismaisten LVI-yhdistysten liitto) palkitsikin konferenssin avajaisissa professori Melikovin merkittävällä John Rydberg kultamitalilla ja 2000 euron palkintosummalla.

Ventilation konferenssi

Konferenssiin oli tällä kertaa integroitu myös teollisuusilmanvaihtoa käsittelevä Ventilation konferenssi. Teollisuusilmanvaihdon osuus jäi kuitenkin vähäiseksi. Tutkimuksen painopiste teollisuusilmanvaihdossa on selvästi Aasiassa. Merkittävä hanke teollisuusilmanvaihdon alueelta on teollisuusilmavaihdon käsikirjan (Industrial Ventilation Design Guidebook) uusinta.

Edellisen noin viisitoista vuotta vanhan käsikirjan toimituksen avainhenkilö oli Esko Tähti. Uusittavassa vuonna 2021 valmistuvan käsikirjan toimituksen keskeisessä roolissa on Suomesta Risto Kosonen. Hankekokonaisuutta vetää kanadalainen professori Howard Goodfellow. Kustantajaksi on valittu Elsevier. Viimeisen konferenssipäivän avajaisesityksessään Goodfellow esitti kuinka sisäilmaston laatua mittaavat anturit ovat kehittyneet ja niiden hinta laskenut. Teollisuudessa käytetyt mittaustekniikat ovat siirtymässä myös muihin rakennuksiin Kommunikointi eri laitteiden ja käyttäjien välillä on tullut paljon halvemmaksi langattomien yhteyksien ja internet- liittymien avulla.

Älyratkaisuvalmiutta koskeva indikaattori

Käyttäjien entistä parempi huomioon ottaminen on keskeinen tavoite myös EU:n uusitussa (toukokuussa 2018) rakennusten energiatehokkuutta säätelevässä direktiivissä. Direktiivin edellyttämässä rakennusten älyratkaisuvalmiutta koskevassa indikaattorissa (Smart Readiness Indicator – SRI) yhtenä kolmesta tavoitteesta on rakennusten käyttäjien tarpeiden parempi huomioonottaminen.

SCANVAC järjesti indikaattorista keskustelutilaisuuden, jossa indikaattorin hyviä ja huonoja puolia käytiin läpi. Itse asia on erittäin ajankohtainen, koska seuraava luonnos indikaattorista ja sen laskentatavasta julkaistaan arvioitavaksi ja kesäkuun puolivälissä.

Ehdotettu indikaattori jakoi asiantuntijoiden mielipiteitä. Osa piti indikaattorin mitattavuutta ja laskettavuutta välttämättömänä, osa mahdottomana, osa piti koko indikaattoria tarpeettomana. Indikaattori tulee kuitenkin valmistuttuaan (vuoden 2019 lopussa) tarjoamaan erinomaisen työkalun rakennusten automatiikkajärjestelmien kehittämiseen ja markkinointiin. Indikaattorissa on myös ensimmäistä kertaa otettu EU:n energiapääosaston historian aikana selvästi yhdeksi tavoitteeksi hyvä sisäilmasto. Se on indikaattorin merkittävä etu. SCANVAC hyödyntää tilaisuuden tuloksia oman kantansa muodostamisessa älyvalmiusindikaattorin suhteen. Keskustelutilaisuuden puheenjohtajan toimi Aalto-yliopiston professori Markku Virtanen.

Sisäilmaston, ilmanvaihdon ja ilmanliikkeen tutkimuksen merkitys kasvaa Aasiassa

Konferenssin teema ”Sisäilmasto, ilmanvaihto ja ilmanliike” on ollut pitkään keskeinen tutkimusalue Pohjoismaissa. Tutkimusaktiviteetti on kuitenkin hiljentynyt, Tanskaa lukuun ottamatta, Pohjoismaissa, myös Suomessa. Aiheen tutkimus on sen sijaan voimistunut Aasiassa, joka näkyi myös kongressin osanottajissa, joista lähes puolet on Japanista ja Kiinasta. Kiinassa tutkimus ei ole rajoittunut pelkästään rakennuksiin, vaan laajentunut sisä- ja ulkoilman vuorovaikutukseen ja myös puolisisätiloihin, kuten tunneleihin. Tunneli-ilmanvaihdosta avajaisesityksen piti professori Xu Shanghaista. Hän piti esityksen jälkeisessä keskustelussa Tallinna-tunnelin ilmanvaihtoa todella suurena haasteena.

Sairaalaympäristö oli myös vahvasti esillä konferenssissa, ja myös liikennevälineet (lentokoneet ja junat) sekä koulut saivat omat sessionsa. Infektioiden ilmavälitteisestä leviämisestä oli paljon esityksiä liittyen lähinnä juuri sairaaloihin ja lentokoneisiin.

Konferenssissa käsiteltiin myös painovoimaista ilmanvaihtoa, joka on vallitseva ilmanvaihtotapa Euroopassa ja muuallakin maailmassa. Painovoimaista ilmanvaihtoa koskeneet raportit olivat tieteelliseltä tasoltaan erityisen korkeatasoisia.

Kaupunkiympäristön ilmanvaihtuvuus ja epäpuhtauksien kulkeutuminen

Mielenkiintoinen uusi avaus konferenssissa oli kaupunkiympäristön ilmanvaihtuvuuteen ja epäpuhtauksien kulkeutumiseen liittyvä tutkimus, alue on erityisen tärkeä Aasian suurkaupungeissa, mutta kaupunkiepäpuhtauksien leviämisen torjunta on yhä tärkeämpää myös muualla.  Samoja tutkimusmenetelmiä voidaan käyttää sekä ulko- että sisäilman epäpuhtauksien leviämisessä.

Ihmislähtöisiä tutkimuksia on paljon liittyen mm. lämpöoloihin eri ympäristöissä ja niiden kokemiseen.  Myös ihmistä mallintavia tutkimuksia on, osassa on mallinnettu jopa ihmisen hengitysteitä ja epäpuhtauksien kulkeutumista niiden kautta elimistöön.

RoomVentilation kongressi pidettiin 2-5. kesäkuuta Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä. Sen järjesti Aalto-yliopisto ja Sisäilmayhdistys ry. Konferenssin taustajärjestö on Pohjoismainen LVI-yhdistysten liitto SCANVAC, joka edustaa noin 20 000 alan asiantuntijaa. Konferenssi on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1987 eri puolilla maailmaa, nyt 14. kerran. Seuraava konferenssi pidetään kahden vuoden kuluttua Torinossa, Italiassa 14-17.6.2020.

SCANVACin sihteeristö sijaitsee Suomessa Sitratorilla LVI-järjestöjen tiloissa. SCANVACin puheenjohtaja on emeritusprofessori Olli Seppänen ja pääsihteeri Siru Lönnqvist.

Lisätietoja ja kuvia konferenssin sivuilta https://roomventilation2018.org/  ja konferenssin presidentiltä, professori Risto Kosonen risto.kosonen(at)aalto.fi / 040 502 7484) ja konferenssisihteeriltä, Mervi Ahola mervi.ahola(at)sisailmayhdistys.fi / 050 584 8442).

 

Professori Olli Seppänen

 

LapiLVI palkitsi kaksi REDUsta valmistunutta nuorta stipendeillä

Kuvassa Juha Mikael Kellokumpu ja Leevi Antero Pitkänen yhdessä Lapin LVI-yhdistyksen puheenjohtajan Marko Haavikon, koulutuspäällikkö Markus Kaihuan ja rahastonhoitaja Raimo Ojalan kanssa.

Kaksikymmentäyksi nuorta valmistui Lapin koulutuskeskus REDUsta, Talotekniikan perustutkinnosta 31.5.2018. REDU on Lapin suurin ammatillinen koulutuskeskus, jonka toiminta-alue on koko Lappi. Toimintayksiköitä löytyy mm. Kemijärveltä, Kittilästä, Kolarista, Ranualta, Rovaniemeltä ja Sodankylästä. Koulutuskeskus on osa Rovaniemen koulutuskuntayhtymää.

Lapin LVI-yhdistys LapiLVI palkitsi samalla Juha Kellokummun (oppisopimus) ja Leevi Pitkäsen (nuorisopuoli) stipendeillä ja kunniakirjoilla.

Päätoimisena talotekniikan sekä lämmityslaiteasentaja-ammattitutkinnon opettajana Rovaniemellä Jokiväylä 9:ssä toimiva LapiLVIn puheenjohtaja Marko Haavikko on syystäkin ylpeä nyt stipendin saaneista Juhasta ja Leevistä sekä kannustaa heitä – kuten kaikkia nuoria mukaan LVI-alan yhdistystoimintaan.

”Yhdistystoiminta on tuonut minulle verkostoitumista, hyviä ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta, mahdollisuuden vaikuttaa”, kertoo Haavikko. Hän toimii myös Suomen LVI-liiton hallituksen jäsenenä. ”Hallituksessa haluan edustaa Lappia ja koko LVI-alaa.

 

 

VantaLVIn stipendit kolmelle opinnoissaan menestyneelle

Kuvassa Jussi Kuusela ja Eetu Kantoniemi

Jo pitkään jatkuneen perinteen mukaan Vantaan LVI-yhdistys, VantaLVI jakoi stipendejä Vantaan ammattiopiston Varian opiskelijoille. VantaLVI haluaa edistää osaamista ja ammattitaitoa alalla jakamalla vuosittain stipendejä opinnoissaan menestyneille opiskelijoille.

Tänä vuonna opiskelijoille myönnettiin myös vuoden maksuton jäsenyys etuineen – ”Saahan siinä vähintään jo Talotekniikka-lehden kotiin kannettuna, lisäksi mahdollisuus tutustua mahdollisiin työnantajiin, kollegoihin yhdistyksen tapaamisissa, pääsee vaikuttamaan omaan alaansa”, toteaa Jussi Kuusela, VantaLVIn puheenjohtaja.

Stipendit jaettiin tänä vuonna kolmelle valmistuneelle:

  • Ilmanvaihtoasentaja Elli Lehti
  • Putkiasentaja Eetu Kantoniemi
  • Putkiasentaja Vili Korhonen

Onnittelumme!

Esittelyssä Koillismaan LVI-yhdistys, KoiLVI

Nuohous & Ilmastointi Karjalainen Oy:ta luotsaa toimitusjohtaja, nuohoojamestari, paloturvamestari Jari Heino. Käytännössä yrityksen työt keskittyvät pääsääntöisesti ilmanvaihdon puolelle. ”Työtä on aina. Minulla on jatkuvasti haku päällä työvoimatoimiston
sivuilla”, kertoo Heino.

Hän on huolissaan muuttotappioisen Koillismaan osaavien talotekniikka-ammattilaisten riittävyydestä. ”Lähimmät alan ammatti- ja ammattikorkeakoulut ovat Kajaanissa, Rovaniemellä ja Oulussa – kahdensadan kilometrin päässä. Paluumuuttajia takaisin on hyvin vähän.

Tästä kymmenen – viidentoista vuoden päästä kokeneet ammattilaiset siirtyvät pois työelämästä ja sitä ennen olisi tärkeää saada heidän työparikseen nuoria. Tämä on työtä, jonka lopulta oppii vain tekemällä.

Ammattilaisten kokemus on hiljaista tietoa, joka uhkaa karata. Ja ammattilaisten vähentyessä hiljenee myös yhdistystoiminta, tämä on selvää.” Muuttotappio asukasluvussa ei suinkaan tarkoita hiljentyvää kylänraittia, sillä Kuusamon matkailuala kukoistaa. Suunnitelmissa on isojen hotellikokonaisuuksien rakennuttamista, puhutaan kymmenien jopa sadan miljoonan investoinneista.Pienelle yritykselle näistä ehkä lohkea osuutta vielä rakennusvaiheessa, mutta jo nyt on Heinon työkiireistä nähtävissä, että ylläpito- ja huoltotöitä todella riittää.

”Tänne tarvittaisiin osaavia tekijöitä. Kun enää ei ehkä pelkän työn perässä muuteta, niin Kuusamon etu on pitkässä lumikaudessa ja rinteissä. Harrastukset mm. kalastus, metsästys ja luonto voisivat vetää puoleensa”, Heino pohdiskelee.

www.nuohouskarjalainen.fi

LVI-golfin SM kilpailu järjestetään Oulussa perjantaina 7.9.2018 klo 10.00

Tervetuloa Ouluun ja tutustumaan Virpiniemi Golfiin 7.9.2018. Edeltävänä iltana järjestetään Klubi-ilta kilpailijoille hyvän ruoan, juoman ja seuran merkeissä.

Pelimuodot

Yhteislähtö kello 10.00, kilpailuinfo klubilla 09.15 kuljetukset etäisimmille lyöntipaikoille
lyöntipeli (tasoitus 18 tai alle), scratch, pistebogey (maksimi tasoitus 32)
pisin draivi ja lähemmäs lippua naisten sarja.

Kilpailumaksu

Kilpailumaksu SuLVI:n jäseniltä 75 €, muille 100 €. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 23.8.2018 . Ilmoittautuminen tästä linkistä.

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kilpailumaksuun sisältyy greenfee, tulospalvelu, aamupala, sauna, buffet lounas ja runsaat palkinnot.

Lisätietoja

Golfklubiin ja kenttään voi tutustua nettisivulla www.virpiniemigolf.fi.
Harjoituskierros torstaina hinta 38 € varataan klubilta p. 0300 870 515 tunnuksella “LVI- golf 2018” kilpailuun ilmoittautumisen jälkeen. Mahdolliset autovaraukset myös suoraan klubilta.

Majoitus

Majoitusvaraukset 20.8.2018 mennessä Original Sokos Hotel Arina, Oulu p. (08) 312 3255

  • 100 € / yhden hengen huone / vrk
  • 115 € / kahden hengen huone / vrk
  • 130 €/ kahden hengen huone lisävuoteella

Torstaina 6.9 klo 19.00 Klubi-ilta kilpailijoille

Vapaamuotoista seurustelua hyvän ruoan, juoman ja seuran merkeissä! Klubilla on mahdollisuus myös saunoa. Ilmoittaudu Klubi-iltaan samalla, kun ilmoittaudut kisaan. Illan isäntänä toimii Halton.

Bussikuljetus torstai-iltana Klubilta Oulun hotelli Arinaan klo 22.00 ja aamulla hotelli Arinalta Virpiniemeen klo 8.00.

2018 LVI-golfin SM kilpailun yhteistyökumppanit

  • Pipelife
  • Ahlsell
  • LVI-DAHL
  • Fläktgroup
  • Grundfos
  • Isover Saint-Gobain
  • Onninen
  • Uponor
  • Wavin-Labko
  • Vercon

Yhteyshenkilöt

LVI-golf SM: Kalevi Hyvärinen p. 050 3900359
Paikalliset järjestelyt: Seppo Räisänen p. 0400 686242 tai Tapio Lauri p. 040 1581108

Rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutuksia ja pätevyyksiä kehitetään

Tiedote 28.5.2018

FISEssä on käynnistetty hanke rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittämiseksi. Tavoitteena on parantaa kuntoarviotyön edellytyksiä, laatua ja merkitystä.

FISEssä on tällä hetkellä kaksi rakennuksen kuntoarviointiin liittyvää pätevyyttä. Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys on kehitetty rakennusteknisen kunnon arvioinnin tarpeisiin asuntokaupan yhteydessä. Rakennuksen kuntoarvioijan pätevyys palvelee kiinteistön säännöllistä kuntoarviointia ja suunnitelmallista kunnossapitoa. Lainsäädännön kehittyessä ja toimintaympäristön muuttuessa on tarpeellista tarkastella näiden pätevyyksien koulutuksia ja pätevyyksiä osana laajaa kokonaisuutta.

Hankkeessa lähdetään liikkeelle toimintaympäristön keskeisten muutosten kartoittamisella, jossa selvitetään aistinvaraisten ja kokemusperäisten kuntoarvioiden tilannetta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Selvitysten kautta tuotetaan kehitysehdotukset pätevyyskoulutuksiin ja pätevyysvaatimuksiin sekä tunnistetaan yhteydet läheisiin muihin vastaaviin koulutuksiin ja pätevyyksiin.

Nykytoiminnan tuntemus on perusedellytys tavoiteltaessa konkreettisia hyödynnettäviä tuloksia. Hankkeen laajassa projektiryhmässä on mukana 13 aihealueen asiantuntijaa seuraavista organisaatioista:

  • Asianajotoimisto Alfa Oy
  • Vahanen Rakennusfysiikka Oy
  • Ramboll Finland Oy
  • Talokeskus Yhtiöt Oy
  • Insinööritoimisto Raksystems Oy
  • Kiinteistöliitto ry
  • Finanssiala ry
  • Kiinteistövälitysalan keskusliitto ry
  • Suomen Kiinteistövälittäjät ry
  • Omakotiliitto ry
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO
  • Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO
  • Rakennustieto Oy

Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeen tavoitteet ovat linjassa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman tavoitteiden kanssa.

Hanke käynnistyi toukokuussa 2018. Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä vuoden kuluttua. Hankkeen etenemisestä ja tuloksista tiedotetaan FISEn verkkosivuilla www.fise.fi.

FISEn pätevyydet rakennetaan aina noudattaen vakiintuneita periaatteita. Näin toimien koko kiinteistö- ja rakentamisalan yhteinen, asiantuntijaverkoston avulla ylläpidettävä pätevyysjärjestelmä muodostuu helppokäyttöiseksi työkaluksi, joka on tunnettu ja jonka hyödyntäminen on vaivatonta.

Lisätietoa:

Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen(at)fise.fi

Sisäilmastoluokitus osana asetusten ja oppaiden kokonaisuutta

SuLVIn suunnittelijapäivä on seminaari, jossa ajankohtaisia aiheita lähestytään käytännön ja suunnittelijan arjesta käsin. Seminaarin yhteydessä on näyttely, jossa esitellään alan uusimmat ratkaisut. Päivän päätteeksi verkostoidutaan vielä cocktailtilaisuuden merkeissä.

Jorma Säteri – kuvaaja Teemu Hartikainen

Sisäilmastoluokituksen valmistelusta vastannut, tuolloin Sisäilmayhdistyksessä toiminnanjohtajana toiminut Metropolia ammattikorkeakoulun osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri luennoi sisäilmastoluokituksesta sekä uusista ilmanvaihdon mitoitusoppaista sekä niiden vaikutuksista LVI-suunnitteluun. Luentomateriaali on nähtävissä SuLVIn suunnittelijapäivän omilta sivuilta.

”Ympäristöministeriön asetukset määrittelevät vähimmäistason ja oppaiden ja ohjeiden asema on täysin muuttunut aiemmasta. FINVACin ohjeistus ilmavirtojen mitoitusarvoiksi tukee YM:n asetusta. Sisäilmastoluokitus on suunnattu rakennuttajille ja suunnittelijoille antaen tavoitetasoja ja ohjeita sisäilmaston viihtyisämpään tasoon S1 tai S2. Kaikkien näiden kokonaisuus on linjattu yhtenäiseksi”, Säteri kertoo. ”Käyttäjien tarpeet, käytännöt ja tilanteet vaihtelevat. Uusien asetusten lähtökohta on luoda enemmän sekä vapautta että vastuuta suunnitteluun ja Sisäilmastoluokitus tukee tätä. Viime kädessä toki tilaaja tekee päätöksen. Tämä on vapaaehtoinen luokitus, jota voi noudattaa niin halutessaan”.

Käytännön kokemukset ja palaute ovat tärkeää

Sisäilmastoluokitus 2018 on saatavissa RT tietoväylän kautta kortistojen päivittyvistä sisällöistä osoitteesta rt.rakennustieto.fi. Se on ostettavissa myös erikseen verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi. Rakennustiedon kortiston asiakkaat saavat luokituksen automaattisena päivityksenä. ”Sisäilmayhdistys tulee julkaisemaan sisäilmastoluokituksen myös omana julkaisunaan. Lisäksi minä ja Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola tarjoamme mahdollisuuksien mukaan luentoja aiheesta. Suomen LVI-liiton kanssa on myös suunniteltu alustavasti Sisäilmastoluokitus 2018 -kursseja.”

”Toivon tietenkin, että suunnittelijat perehtyisivät oppaaseen ja hyödyntäisivät sitä työssään. Ensimmäinen Sisäilmastoluokitus julkaistiin vuonna 1995 ja sen edelliset päivitykset 2001 ja 2008. Annetun palautteen pohjalta luokitusta on muokattu edelleen selkeämmäksi ja palautetta toivotaan tästä eteenpäinkin”, kannustaa Säteri.

”Koen, että tällainen selkeiden tavoitteiden julkaiseminen on omalta osaltaan nostanut LVI-suunnittelun arvostusta rakentamisessa. LVI-suunnittelu edellyttää ammattitaitoa, jonka tarvetta oppaat tai Sisäilmastoluokitus eivät poista – päinvastoin lisäävät.”

Jorma Säterin vastaukset suunnittelijapäivän aikana esitettyihin kysymyksiin

Suunnittelijapäivän aikana osallistujien oli mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijoille, julkaisemme vastaukset näihin kysymyksiin ohessa.

Pitäisikö tuloilmavirtoja simuloida ainakin jollain tasolla, jotta tiedettäisiin miten sisäilmasto toteutuu?

Olosuhteiden simulointi on joka tapauksessa tarpeen mm. ylilämpenemisen estämiseksi. Paine-erojen ja ilmavirtojen simulointi on tarpeen tehdä ainakin korkeissa (yli 4 kerrosta) ja avoimella paikalla sijaitsevissa rakennuksissa.

Talviaikana sisälämpötilasuositus alle 21.5 on liian alhainen ja aiheuttaa käytännössä paljon valitusta.

21,5 on tutkimusten ja standardien mukainen suuren joukon keskimääräinen optimilämpötila. Liian korkeat lämpötilat lisäävät sisäilmaoireita ja energiankulutusta. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuret ja paras tyytyväisyys saavutetaan yksilöllisellä säätömahdollisuudella (S1-luokka). Erityisryhmille (vanhukset, liikuntarajoitteiset ym.) tarvitaan 1-2 astetta lämpimämpää. Ilman lämpötilan lisäksi on pidettävä ilman nopeus alle 0,15 m/s ja seinä ym. pinnat lähellä ilman lämpötilaa.

Mihin perustuu tarve kerroskohtaiseen tasapainoon, jos on avoin portaikko?

Tasapainoon mitoittamisella halutaan välttää alipaineen tuomat epäpuhtaudet rakenteista. Jatkuvaa ylipainetta pitää edelleen välttää, ja sen aiheuttama riski on mielestäni suurempi kuin terveen rakennuksen alipaineen. Siksi mittauksessa ja säädössä pitäisi tarkastaa myös paine-ero vaipan yli (eri korkeuksilla ja julkisivuilla).

Mikä muu vaihtoehto kuin huoneistokohtaiset IMSit on tuloilmavirran kasvattamiseen liesikuvun tehostustilanteessa?

Alipaineen vaikutuksesta avautuva ulkoilmaventtiili voisi toimia, tai ks. seuraava kysymys.

Voiko tuloilman tehostuksen toteuttaa kompensaatiolla suoraan mittaamalla paine-eroa liesituulettimen kanavasta? Tai vaipan yli paine-eroa mittaamalla?

Tällaista testattua ja toimintavarmaa tuotetta kaivattaisiin!

Tuleeko ulkoilman hiilidioksidipitoisuutta mitata, kun sisäilma on siihen sidottuna.

Jatkuva mittaaminen ei ole tarpeen, muutos on hidasta, nyt noin 400 ppm. Kertamittauksessa on hyvä mitata ulkoilman pitoisuus, se kertoo myös näyttääkö mittari oikein. Tiiviissä kaupunkirakenteessa ulkoilman pitoisuudet voivat olla paikallisesti korkeampia.

Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet

FINVAC on tehnyt kaksi opasta (opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen ja opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa) ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetuksen (2018) tueksi.

Oppaat ovat osa loppuraporttia Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet -hanke, loppuraportti 2018 (pdf). Ympäristöministeriön sivusto voimassa olevaan rakentamismääryskokoelmaan.

Pääkaupunkiseudun LVI-yhdistykset tutustuivat Vantaan Energian jätteenpolttolaitokseen

Vantaan LVI-yhdistys järjesti pääkaupunkiseudun yhdistysten jäsenille visiitin Vantaan Energian jätevoimalaitokselle toukokuun alussa. Vantaan Energian puolesta esittelijöinä toimivat Lauri Juutila ja jo aiemmin tuttu asiansa tunteva ja oppaana loistava Teuvo Heinonen.

Kierros oli hyvin vaikuttava ja esittelijöillekin hieman normaalia vaativampi, jäsentemme esittäessä kysymyksiä ja tarkennuksia runsaan parituntisen kierroksen yhteydessä.
Jätevoimalalle menee sekajätettä kaikkiaan noin 1000 tonnia päivässä. Voimalassa poltetaan vuodessa huimat 360 000 tonnia käyttökelvotonta roskaa. Sekajäte kuumennetaan 1 000 – 1 100 asteen välille, kuitenkin niin, että lämpötilan on oltava vähintään 850 astetta. Jätteet poltetaan arinapolttotekniikalla, joka on toimintavarmuudeltaan hyvä ja maailmanlaajuisestikin käytetyin jätteenpolttotekniikka. Palamisen hyötysuhde on jopa 95 %.

Jätevoimala tuottaa vuodessa noin puolet koko Vantaan tarvitsemasta kaukolämmöstä sekä noin 30 % Vantaan vuotuisesta sähköntarpeesta. Kaukolämpöä syntyy 600 l/s. Sekajätteen polttamisesta syntyvistä päästöistä noin 90 % savupiipun kaasun hiukkasista saadaan suodatettua. Vaikka voimala on käytössä jatkuvasti, se pysähtyisi, jos kaasu ylittäisi sallitut päästöarvot.

Poltosta aiheutuvat savukaasut puhdistetaan pussisuodattimen avulla (kalsiumhydroksidia ja aktiivihiili ainesosina), lentotuhka, jota syntyy 13 tonnia vuodessa, otetaan talteen ja puhdistettu ilma päästetään ulos n. 50 asteisena.

Suomessa kertyy jätettä n. 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa, joka on 60 % kokonaiskäyttötavaramäärästä, loput 40 % menee kierrätykseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luvut vaihtuisivat päittäin. Tässä voimme kaikki vaikuttaa.

Kierrokselle osallistui Laura Lammert,
tekstin toimitti Anne Valkama, SuLVI

Tutustu Vantaan Energian jätevoimalaan

 

Pidetään yhteyttä ja tiedot turvassa

Ensinnäkin: kiitos sinulle jäsenyydestäsi. Olemme LVI-alan yhteistyö- ja koulutusjärjestö, jonka tarkoituksena on huolehtia jäsentemme ammatillisen osaamisen kehittymisestä ja verkostoitumisesta sekä ottaa kantaa alan kehittymiseen. Kaiken tämän voimme tehdä sinun jäsenyytesi avulla, sillä jäsenmäärä vaikuttaa omalta osaltaan liiton vaikuttavuuteen.

Tiedotamme yhdistystoiminnan tärkeistä tapahtumista ja alan kehityksestä jäsenkirjeillämme, Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä ja omilla verkkosivuillamme. Lisäksi meillä on jäsenliite Talotekniikka-lehden välissä. Monella eri medialla pyrimme varmistamaan, että jokainen saa oman työnsä kannalta tärkeää tietoa itselleen sopivalla lukutavalla. Lähetämme 2-4 kertaa kuukaudessa sähköpostitse jäsenkirjeen – aina, jos jotain uutta kerrottavaa on. Jokaisen sähköpostin lopussa on ”poistu postituslistalta” -linkki, jota klikkaamalla et enää saa sähköpostejamme.

Koko tietosuojakäytäntömme on luettavissa SuLVIn sivuilta

Tänään astuu voimaan GDPR, tietosuoja-asetus, joten haluamme kertoa sinulle tietosuojakäytännöstämme.

Käsittelemme kaikkia tietoja lainmukaisesti, asianmukaisesti ja läpinäkyvästi. Pääsy henkilötietoihin on vain heillä, joille tämä on työn kannalta välttämätöntä. Emme myy, vuokraa tai muutoin paljasta käyttäjän henkilötietoja kolmannelle osapuolelle. Emme seuraa Suomen LVI-liitto SuLVIn verkkosivustojen käyttöä evästeillä.

Lisäksi kaikki tietomme ovat suojattu teknisin ja organisatorisin keinoin. Rekisterien tiedot tallennetaan palvelimille ja järjestelmiin, jotka ovat palomuurein ja salasanoin suojattuja. Paperilomakkeilla annetut tai kerätyt tiedot säilytetään lukitussa ja vartiointiliikkeen etävalvomassa tilassa. Lue koko Suomen LVI-liiton tietosuojakäytäntö.

Ovathan yhteystietosi ajan tasalla?

Pyydämme, että muistaisitte aina ilmoittaa meille muutoksista jäsentiedoissanne, sillä osoitemuutokset eivät välity meille Väestörekisterikeskuksen kautta. Vuosittain liitollemme syntyy turhia kuluja vanhentuneisiin osoitteisiin lähetetyistä lehdistä ja jäsenlaskuista. Suunnataan jatkossa nämäkin resurssit toiminnan kehittämiseen ja vaalimiseen!